Kuka minä olen? Osa II.

Kuka minä olen dokumentissa (TV1 5.9.2011) Marcus de Satoy, matemaatikko, etsii tietoisuutta. Tämän on toinen dokumenttia referoiva kirjoitus.

Mikä on tietoisuus?

Missä minä olen?

.:Mikä on tietoisuus?:.

Marcus lähtee tutkimaan aivoja. Aivosoluissa on sata miljardia hermosolua. Mitkä niistä aikaansaa tietoisuuden?

Aivokuori on hyvin kehittynyt, ja se todennäköisesti aikaansaa tietoisuuden.  Talamus puolestaan on aivojen osa, joka lähettää viestejä ympäri aivoja. Kuolleissa aivoissa ei enää ole tietoisuutta, mutta mikä se on mikä niistä puuttuu?

Ohjelman tekijä menee mukaan kokeeseen, jossa hänet nukutetaan. Mitkä aivojen osat pitävät hänet tietoisena? Hän joutuu kestämään nukutuksen lisäksi aivoskannausta, jossa hän kuvittelee kaksi tuntia pelaavansa tennistä. Hänelle annetaan koko ajan enemmän ja enemmän nukutusainetta. Skanneri tekee 3D kuvan aivoista ja ne aivojen osat näkyvät selvästi, joissa on aktiviteettia hänen kuvitellessaan pelaavan tennistä.

Nukutusainetta lisätään koko ajan. Missä kulkee tietoisuuden raja? Marcus on loppujen lopuksi jo melko horteessa. Hän on hyvin rento ja puhuu hitaasti ja sammaltaen. Hän tuntee olevansa jonkinlaisessa unessa. Tennis ei enää oikein suju. Aistit ovat heikentyneet. Olisi yllättävää, jos hän pystyisi edelleen kuvittelemaan pelaavansa tennistä.

On uskomatonta miten tiede pystyy menemään pään sisälle. Tällä tutkimustavalla on pystytty selvittämään, että Tuvitumake ja talamus ovat ei-aktiivisia nukutuksessa, joten niiden oletetaan olevan tärkeässä roolissa tietoisuuden ylläpidossa. Niiden välille vaaditaan resonoiva piiri, jotta tietoisuus ”olisi olemassa”. Onko minä siellä?

title="i'm not there by pol ubeda, on Flickr

.:Missä minä on?:.

Talamuksella on myös toinen, vanhempi nimi: sielu. Jo Descartes aikanaan yritti selittää sielun olemassaoloa ilman kehoa. Se on kristinuskon perusta, kaikki ilmiöt olivat kaksijakoisia. Järki ja ajattelu olivat erillisiä, kuten keho ja mieli. Tämä on dualistinen näkemys ja se tuntuu vaistomaisesti oikealta.

Todistaakseen minä olevan erillinen fyysisestä kehosta,  Marcus lähtee Ruotsiin tapaamaan Henrik Ehrssonia, jolla on todisteita mielen erottamisesta kehosta. Hän tekee kokeita, joissa yritetään manipuloida aivoja tekemään epäloogisuuksia. Marcukselle laitetaan ”cybermind” kuvaruudut silmille ja hän asettuu istumaan kameran eteen. Kamera näyttää hänet istumassa edessään, mutta se tosin valehtelee hänen olevan metrin taempana. Marcusta koputetaan rintaan ja lopuksi lyödään moukarilla, paitsi, että hän on koko ajan metrin edempänä. Näin hän saa kokemuksen siitä, millaista on olla kehon ulkopuolella. Marcus pelästyy tosissaan!

Henrik selittää, että aivot yrittävät koko ajan selittää sitä, missä minä on. Kaikki aistimukset yrittävät tuottaa aivoille tietoa siitä, missä minä on, mikä hän on. Kokeessa Marcuksesta tehdään katsoja, hän näkee itsensä edessään ja samalla tiedostaa harhojen avulla olevansa jossain muualla. Aivot käsittelevät ison määrän tietoa ja tuottavat minäkokemuksen. Kokeessa niitä huijattiin olemaan kehon ulkopuolella.

Lue edellinen osa:
Kuka minä olen? Osa I.