Istuin bussissa matkalla Helsingin keskustaan. Sain vain kerrankin olla bussin madellessa aamuruuhkan mukana. Vähän ennen Jäähallin risteystä viereisellä kaistalla oleva tyylikäs tumman harmaa auto kiinnittää huomioni. Yritän ensin tähystää onko ratissa kuinkakin hyvän näköinen mies. En näe sitä, ja päädyn katsomaan autoa, yrittäen selvittää sen merkkiä ja mallia. Pieni logo varmistaa auton olevan Ferrari. Arvottaminen ja kateus nostavat päätään.
Minulla ei ole Ferraria.
Miksi minulla ei ole Ferraria?
Miksi minulla olisi Ferrari?
Miksi haluaisin, että minulla olisi Ferrari?
Mitä kuvittelen Ferrarin tuovan elämääni? Ovatko nämä toiveet realistisia? Muuttuuko elämäni sitten kun minulla on se Ferrari?
 |
| °explore° Speeding Enzo. by Philipp Lücke, on Flickr |
Ajatukset ryysivät eri suuntiin ja ajatteluketju menee näitä ratoja. Koska minulla ei ole sitä Ferraria:
ü Minun ei tarvitse miettiä, mitä kateelliset naapurit minusta ajattelevat.
ü Kun jätän auton Sellon parkkihalliin, ei ole tarpeen pelätä naarmuja.
ü Minun ei tarvitse etsiä autolleni merkkihuoltoa.
ü Voin olla huoletta nostaessani vähän kuraisemman lapsen takapenkille kyytiin. Niin, minulla on takapenkki!
ü Minun ei tarvitse varoa pientä maavaraa joka töyssyllä.
ü Voin olla varma, että appiukolle lahjaksi ostamani katiska mahtuu kyytiin.
ü Minun ei tarvitse puunata autoa, jotta se kestäisi katseita. Ei sen ole väliä sataako vai paistaako.
ü Ei ole tarpeen haaveilla uudemmasta, vielä kalliimmasta Ferrarista.
ü Onneani ei mitata sillä, että minulla on Ferrari.
ü Voin käyttää rahani muuhun kuin autolainan kuukausilyhennyksiin.
ü Ei ole tarpeen pukeutua, jotta kehtaa nousta autosta Lidlin parkkipaikalla, koska kukaan ei kiinnitä huomiota likaisiin verkkareihini.
ü Monessa paikassa minulla on lyhyempi matka lähimmälle bussipysäkille, kuin parkkihalliin.
ü Liikenteessä ei tarvitse olla toisten autoilijoiden kilpailun kohteena.
ü Voin ajaa puhtaalla eko-omallatunnolla bussilla. Tai pyörällä, jos huvittaa, koska ei ole pakko mennä kalliilla autolla.
Osa tästä ajatusketjusta liittyy arvoihini, osa on vain egon selitystä sille miksi en tarvitse Ferraria. Joka tapauksessa voin tehdä tietoisia päätöksiä siitä millaisella kulkuvälineellä kuljen ja mihin aikani ja rahani käytän. Moni asioista veisi enemmän aikaa, kuin nykyisen rupuauton kanssa eläminen. Minulla on ajatus, että luopumalla tästä haluamisesta, saan paljon enemmän tilalle.
Koska tärkein on kysymys: Miksi minulla olisi Ferrari?
Oikaistaan kuitenkin vielä sen verran, että joskus haaveenani oli Maserati, se on mielestäni edelleenkin tyylikkäämpi kuin Ferrari. Mutta miksi minulla olisi Maserati?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti