Tietoisuustaidot elämäntapana: 3. Arvo ja rentous

Tässä seuraa lisää kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi ajatuksia siitä miten arvokasta tietoisen läsnäolon harjoittaminen itse on. Muutama sana on mukana myös siitä miten hengitys vaikuttaa yleiseen olemukseen rentoutena.

.:Tietoisen läsnäolon arvo:.

Tietoinen läsnäolo ei ole pikaratkaisu kaikkiin ihmisen haasteisiin. Sen harjoittamiseen pätee, niin kuin moneen muuhunkin, se että oma panos on suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Oma panostus ja kurinalainen harjoittaminen ovat ehdottoman tarpeellisia. Jo yksittäisestä harjoituksesta voi saada positiivisen tunteen, mutta pitkäjänteinen harjoittaminen antaa paljon enemmän.

Tietoisuustaitoja tulee kokeilla, niitä ei voi oppia kirjoja (tai tätä blogia) lukemalla. Ja se täytyy tehdä ihan itse. Panostamisen ja omistautumisen määrä on suoraan verrannollineen saatavan kokemuksen laatuun. Samalla on kuitenkin muistettava, että vähäinenkin harjoittaminen on parempi kuin ei harjoittamista laisinkaan. Ei voida ennustaa kuinka pitkän aikaa tai kuinka paljon sinulta vaaditaan tietoisuustaitojen oppimiseen. Sinulta ei nimittäin vaadita mitään, kyse on avoimena olemisesta ja pysymisestä tässä hetkessä. Se tapahtuu jos on tapahtuakseen. Harjoittaminen toki auttaa.

Views from overwater bungalow in Bora Bora, by jsmoral, on Flickr

Tietoiseen läsnäoloon tulisi suhtautua kuin elämään, olemisen tapana – ei vain metodina tai tekniikkana, jonka avulla saavutetaan jotain. Silloin olet oikeilla jäljillä. Tietoisuustaitoja on aina ja joka tilanteessa mahdollista harjoittaa. Ajan myötä jokainen löytää oman harjoittamistapansa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole jumiutua johonkin ennakolta määrättyyn malliin tai tiukkaan tapaan harjoittaa.

.:Tietoisuustaitojen fysiologiaa:.

Huolimatta siitä, että tietoisuustaitoja ei suoraan käytetä rentoutumistapana, tietty rentous lisääntyy harjoittamisen myötä. Tämä liittyy jo pelkästään siihen, että hengitys on tärkeässä roolissa harjoittaessa. Luonnollinen ja vapaa hengitys viestii keholle aina siitä, ettei ole mitään vaaraa eikä hätää. Se taas puolestaan rentouttaa lihaksia, koska esim. pakoon ei kehon tarvitse olla valmiina. Solutasolla hengittäminen syvään parantaa hapenkulkua ja poistaa kuona-aineita.

Mietittävää:

·         Mitä hyötyä uskot tietoisuustaitojen harjoittamisesta olevan?

·         Mikä on oikea tapa ja ambitiotaso sinulle tällä hetkellä harjoittaa?

·         Mikä voisi olla ensimmäinen askel?

·         Huomaatko asettavasi itsellesi liian korkeita tavoitteita ja vaatimuksia, tai onko sinulla harjoittamista estäviä ennakkokäsityksiä kuinka tulisi elää ja olla, jotta voisi harjoittaa tällä tavalla?

Lue edelliset osat:
Tietoisuustaidot elämäntapana: Johdanto
Tietoisuustaidot elämäntapana: 1. Uteliaisuus