Olen perehtynyt lähiaikoina dialogiseen kirjoittamiseen. Kysymysten keksiminen on jo puoliksi tie oivallukseen. Kysyn ja vastaan itse itselleni. Tälla tavoin voi pyöritellä monia asioita.
Tämä kirjoitus on yhden harjoituksen sensuroimaton tulos. Mielestäni se osoittaa, että kaikki viisaus todella on sisällämme. Toki se on sinne jostain opittu. Pitää vain kysyä ja kuunnella vastauksia.
Tämä kirjoitus on yhden harjoituksen sensuroimaton tulos. Mielestäni se osoittaa, että kaikki viisaus todella on sisällämme. Toki se on sinne jostain opittu. Pitää vain kysyä ja kuunnella vastauksia.
Miten ja missä olen läsnä?
Olen mielessäni.
Miten olet siellä?
Ihan hiljaa ja rauhassa. Läsnä itselleni.
Mitä siellä on?
Siellä on jatkuva ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten sekameteli. Sota ja taistelu kuka huutaa kovimmin ja saa huomioin. Siellä ei ole mitään ja siellä on kaikki.
Onko se häiritsevää?
Ei ole, koska olen läsnä.
Miksi?
Otan vastaan mitä tulee ja annan sen mennä. Jos jotain tulee minkä koen oivalluksena tai arvokkaana otan sen kiitollisena vastaan.
Nikko Waterfal by Sprengben [why not get a friend], on Flickr |
Onko se helppoa?
On ja ei ole. Siinä tilassa pysyminen on vaikeaa. Sinänsä tila on helppo, koska siinä ei tehdä mitään. Käännytään vain sisään päin ja katsotaan mitä sieltä löytyy.
Mitä sieltä löytyy?
Mitä milloinkin. Ei sen ole niin väliä.
Kuka sieltä löytyy?
Sieltä löytyy ego joka mesoaa ja tuo kaikkia ajatuksia. Sitten sieltä löytyy keho, johon keskittyminen (esim. hengittymiseen) vie sen verran kapasiteettia, että ego joutuu kakkoseksi. Lisäksi siellä on vielä havainnoiva itse, mieli, se joka voi näitä kahta ohjata, jos on siihen riittävän harjaantunut. Mieli on prosessi, joka säätelee tiedon ja energian virtauksia ihmisessä. Mieli voi ohjata tunteet, reaktiot ja ajatukset eheäksi, ”onnelliseksi” kokonaisuudeksi jos se pystyy toimimaan oikein.
Milloin mieli pystyy toimimaan oikein?
Aina. Jos sen vain antaa toimia, eikä anna ennakkoluulojen rajoittaa ja haitata sitä.
Mistä tietää, että on läsnä?
Olo on rauhallinen. Katselee ulkopuolisena ajatustensa tulemista ja menemistä. Huomaa seuraavansa loputonta virtaa takertumatta yhtään mihinkään. Pystyy pysymään tässä tilassa. Joskus saattaa olla, että ajatuksia ei enää nouse tai pystyy olemaan siinä tilassa jossa ajatus ei vielä ole noussut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti