Otsikko on lainattu V.A Koskenniemen sanomisista. Onko tosiaan juuri nyt tärkeää saada se joulukuusenraato vihdoin pois sieltä etupihaa rumentamasta näin huhtikuulla? Tai pitää aterimet aina tarkasti haaveilu järjestyksessä (eli haarukat, veitset, lusikat)? Jokainen luo oman elämänsä ja siten myös kiireensä.
.:Miten hidastaa?:.
Vaikka kuinka heittäytyisi minimalistiksi ja vaikka kuinka kaiken mahdollisen siivoaisi elämästään pois, ei ilman hidastamista pysty siitä nauttimaan. Kaikilla on saman verran aikaa, kirjoitti Juhani jokin aika sitten ja pohti myös miksei sitä usein käytä siihen mitä arvostaa. Kun sen selvittää itselleen on lähempänä nautintoa ja kiireettömyyttä. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen pakottaa selvittämään, mitkä ovat niitä arvoja joilla haluaa tehdä tietoisia valintoja kaiken kiireen keskellä. Tämä siksi, että harjoittaminen luo rutiinin, jossa oikea ja selkeä huomiointi antaa tilaa tietoisille valinnoille. Ja oikeita valintoja tehdäkseen on tunnistettava mikä itselle on tärkeää. Loogista?!
Minä ainakin haluan uskoa valinnanvapauteeni ainakin oman aikani ja budjettini rahoissa. Autopilotilla, tiedostamatta unessa eläminen ei ole vaihtoehto. Omien arvojen selvittäminen kannattaa jo siksi, että epämääräiset ahdistukset saattavat johtua elämisestä eri tavalla kuin miltä hyvältä tuntuu – eli omien arvojensa vastaisesti.
Banksy in Boston: F̶O̶L̶L̶O̶W̶ ̶Y̶O̶U̶R̶ ̶D̶R̶E̶A̶M̶S̶ CANCELLED, Essex St, Chinatown, Boston by Chris Devers, on Flickr |
Joka päivä kiireen ja ahdistuksen keskellä voisi opetella
a.) kuuntelemaan itseään; havainnoimaan kehon rasitustiloja, omia tuntemuksia ja ajatuksia ennen kuin päättää mitä vaikka illalla tekee.
b.) muistamaan tavoitteensa hidastaa ja
c.) muistamaan ne omat arvot (kuten oman levon riittävyys tai aika puolison kanssa).
Tätä ei tee, eikä näitä helposti muista, jos ei ole tietoisesti läsnä. Usein miten ei tule tunnusteltua omaa olotilaansa, vaan tekee päätökset toisten houkuttelemina, sosiaalisesta paineesta tai tiedostamatta mitä kaikkea on ehkä jo luvannut. Tietoisuustaidot opettavat huomioimaan tarkasti ja kattavasti kaikissa tilanteissa, mikä taas selkeyttää omaa ymmärrystä ennen kuin valitsee tietoisesti miten toimii eli tässä esimerkissä miten illan viettää.
.:Se vaatii vain päätöksen:.
Useasti olisi myös syytä miettiä mikä on oikea ja minulle sopiva elämän tahti ja tempo. Olisiko siinä hidastamisen varaa? Nopeuden ja tehokkuuden vastakohta ei ole hitaus vaan se ettei saa mitään aikaiseksi. Entä jos vain päätät, että aika riittää siihen, että ottaa rauhallisemmin? Olettaen, että kiireettömyys on sinulle tärkeä arvo. Silloin voi priorisoida ja tehdä joka päivä sitä mitä pitää tärkeänä; menee kävelylle tai juo aamuteen rauhassa. Vaikka kalenteri on täynnä, on kyse siitä että löytää tasapainon kaiken tehtävän keskelle. Huomaat ehkä saavasi 10% vähemmän aikaan mutta sinulla on puolet hauskempaa hidastellessasi. Silloin olet läsnä hetkessä kaikilla aisteillasi ja nautit hitaammasta elämästä.
Quotes - 32 / 60 by B.Romain, on Flickr |
Niin, vielä joulukuusesta viis, mutta aterimien pitäminen haaveilu järjestyksessä ON tärkeää. Siihen jää koukkuun, eikä järjestystä voi enää muuttaa.
4 kommenttia:
Mä päätin jo varsin nuorena, että otetaan rauhallisesti niin ollaan ajoissa ja kun ollaan ajoissa, pysytään rauhallisena.
Myönnän auliisti, että hermoa kiristää hirveästi jos muiden takia myöhästyn... on siis kehitettävää itsessäni tässä mielessä vielä. Tiedostan kyllä sen, että hommat lähtee hanskasta jos joudun hoppuilemaan. En missään nimessä ole kovin nopea, mutta kun aloitan tai lähden ajoissa pysyn aikataulussa ja rauhallisena. Ja kaikilla on kivempaa, kun minulla on aikaa.
Onneksi sen ovat melkeinpä kaikki lähipiirissäni oppineet tunnistamaan myös ja joudun yhä harvemmin tilanteisiin jossa minulla ei ole aikaa.
Hyvä esimerkki siitä Hanna, että se tosiaan vaatii vain päätöksen ja siinä pysymisen!
Itselläni on kyllä ajoissa olemisessa opittavaa, mutta olen hieman jo sitä parantanut. Osaan arvioida ehkä vähän paremmin mitä kaikkea ajoissa oleminen vaatii.
Mä uskoin ennen aina ihan täysiä viime hetken paniikin nimeen. Se oli sitä aikaa, kun viimehetken paniikki oikeasti riitti asioiden valmiiksi saamiseen. Mutta mitä suuremmaksi projektit käyvät, sitä mahdottomampaa on jättää asioita viimeiseen minuuttiin.
Nyt on kun olen rukannut aikataulujani vähän eri muotoon huomaan, että on vähemmän kiire. Ja osaan ottaa myös vapaa-ajan eri tavalla. Vapaa on oikeasti vapaata, eikä aikaa, kun pitäisi tehdä jotain, muttei tee. Ja silloin se on paljon rentouttavampaa.
Kaikkialta myöhästyn silti lähes aina. Minun on vaikea ymmärtää kelloa, vaikka muuten matemaattinen olenkin.
Kiitos kommentista! Minulla on kanssa kellon ymmärtämisongelma. Osasyitä siihen käsittelen tässä kirjoituksessa: "Tungetko hetkesi täyteen?"
Lähetä kommentti