Aikaisin herääminen harjoittaa tahdon voimaa.
Jon suosittelee heräämään varhain, ei siksi että olisi tehokkaampi ja tuotteliaampi, vaan siksi, että olisi enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa***. Ajan voi käyttää tietoisuuden laajentamiseen, mietiskelyyn, olemiseen ja siihen ettei tee mitään. Rauha, hämäryys, auringonnousu ja hiljaisuus tekevät aamusta erityisen hyvän harjoittamisajan tietoiselle läsnäololle.
Sitoutuminen aikaiseen ylösnousuun ei ole riippuvainen halusta. Haluaako herätä? Ajattelevalla mielellä on aina ajatus siitä, miksi ei pitäisi nousta. Yksi päivittäisen harjoittamisen suurimmista eduista on se, että oppii näkemään ohimenevien tunnetilojen lävitse. Harjoittaminen kutsuu asettamaan riman ylemmäs, muistamaan valppauden merkityksen ja sen miten helposti lipsahdamme toistamaan vanhoja kaavoja ja unohdamme tietoisuuden ja herkkyyden.
Aamuhetki voi olla oma rutiinisi, vaikka se on kaukana rutiininomaisuudesta. Tietoinen läsnäolo on rutiininomaisuuden vastakohta. Tärkeää on millä mielellä heräät aikaisemmin. On se vain viisi minuuttia tai kokonainen tunti aikaisemmin. Herääminen pitää vain päättää ja pysyä päätöksessä, teki mieli mitä hyvänsä. Sitä on vakaa aikomus ja sisäinen kurinalaisuus.
 |
| Sunrise by StarbuckGuy, on Flickr |
*** Blogin kirjoittaja herää varhain, mutta ei yksin. Ollakseen yksin heräämisen aika tulee varmasti myöhemmin elämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti