Mielen taito, osa 3. Tietoisesti hyvää elämää

Kirjan Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita ajatusten esittely jatkuu tällä kirjoituksella, siitä millaista on tietoisesti hyvä elämä.

Tietoisesti hyvässä elämässä ovat tunnusomaisia ainakin seuraavat piirteet:

1. Jokainen on oman elämänsä herra. Siitä ei usein kovin hyvää oloa seuraa jos lakkaa toimimasta omassa elämässään. Gandhi on sanonut: Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan. Jos viljelee uhrikertomuksia, ne alkavat kehittämään negatiivisia tunteita, katkeruutta, vihaa, kateutta ja masennusta, jotka taas myrkyttävät mieltä ja rikkovat välejä. Meillä ei ole vastuuta vain ympäristön suojelemisesta vaan myös oman mielemme suojelemisesta. Se tapahtuu ottamalla vastuu oman mielen kehittämisestä. Jokainen voi päättää itse mitä mielen sisältöjä viljelee, millaisia tunnemyrskyjä kehittelee ja miten näillä omaa elimistöään eli immuunijärjestelmää, hormonitasapainoa ja hermoverkkojen tilaa kuormittaa.

Kirjailija pohtii lisäksi samaa, mitä usein itsekin; miksi keskitytään parantamaan sairauksia ja vikoja, sen sijaan, että keskityttäisiin ennalta ehkäisemään? On tärkeää ymmärtää miten terveys ja hyvinvointi syntyvät ja miten niitä voidaan edistää. Ihmisten tulisi kehittää ihmisenä olemisen parhaita puolia, kuten vahvuuksia, hyveitä ja kestävää onnellisuutta. Mieli ei vaikuta vain psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, vaan myös siihen miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Vaikka oma elämä ja kapasiteetti asettavat meille rajoja, meillä on runsaasti vapaata tahtoa ohjata itse elämän kulkua aina parempaan suuntaan.

Orange Wings ...in My Dreams by Luna Flamenca *, on Flickr

2. Tehdään jatkuvaa tutkimusmatkaa omaan sisimpään. Mielen tutkiminen muuttaa elämää. Ensinnäkin se auttaa vapautumaan rajoituksista, jotka estävät toimimasta parhaalla tavalla. Toisekseen tutkimusmatkat omaan sisimpään auttavat huomaamaan hyvinvoinnin alkulähteitä, ajatusten ja tunteiden verkostoa, johon itse voi vaikuttaa paljonkin. Sisäiset tapahtumat ovat aina läsnä ja tavoitettavissa, tarvitsee vain istua alas, olla hetki hiljaa ja kuunnella. Tarvitaan mielen taitoja, joita jokainen voi kehittää rakentaakseen omasta elämästään omia perimmäisiä arvoja ja ihanteitaan vastaavan.

3. Pystytään luottamaan harjoituksen voimaan ja omaan itseen opettajanaan. Onko huono itsetunto vain arvojen ja suunnan puuttumista? Olemmeko vieraantuneita autopilotilla eläjiä, jotka ovat kadottaneet yhteyden omaan hiljaiseen tietoon tai intuitiiviseen näkemykseen? Omaan itseen, niin sanottuun minäpystyyvyyteen tulee luottaa. Hyvän minäpystyvyyden omaavat selviytyvät paremmin hankkeissaan ja elämässään. He toimivat sinnikkäästi myös vastoinkäymisten hetkellä. He tietävät, että omat onnistumiset ja tietämisen lähteet löytyvät jokaisesta sisältä.

4. Ymmärretään, että minä on muuttuva. Minuus on tarina minästä, se mitä kerron itsestäni muille. Näihin tarinoihin kiinnittyessään uskoo, että on olemassa jokin minä joka on erillinen ja pysyvä. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin totuuden ja vapauttaa. Itsellemme antamat nimilaput toteuttavat itseään. Käsitys pysyvästä minästä on haitallinen koska silloin ei pysty ottamaan vastaan uutta tietoa ja uusiutumaan. Tulen käsittelemään tätä ”minä tarinaa” enemmän myöhemmin blogissa kirjan Ihtohimoinen läsnäolo yhteydessä.