Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Harjoittaminen = Ei-tekemistä

21.3.2011

Harjoittaminen = Ei-tekemistä

Lisää muistiinpanoja ja tärkeitä perusajatuksia kirjasta Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito .

.:Kaikki on tässä:.

Meditointiin liittyy valtavasti mystiikkaa. Se on hienoa, mahtavaa, uskonnollista ja vaikka mitä. Olisi parempi puhua vain harjoittamisesta; istumisesta ja hengittämisestä tai hengityksen havainnoinnista. Se koetaan vaikeaksi koska siihen liitetään niin paljon tavoitteita tai saavutettavaa. Iso uutinen on, että harjoittaessa ei tapahdu yhtään mitään. Jos odottaa jotain tai haluaa muuttua tai päästä jostain eroon, vapautua tai valaistua, jää ansaan haluunsa saavuttaa jokin erityinen kokemus tai nähdä edistymistä. Ja jos ei huomaa jotain pian, alkaa epäillä omaa tietään tai osaamistaan. Ei ole mitään osattavaa. Ei ole mitään saavutettavaa. Harjoittamisen näkökulmasta kaikissa olotiloissa on oma erityislaatunsa ja jokainen hetki on erityinen. Jos pystymme luopumaan jonkun edistymisen merkin odottamisesta, otamme suuren askeleen kohti sen kokemista mikä on nyt tässä. Paras tapa saavuttaa jotakin on luopua yrittämästä saavuttaa yhtään mitään.

Sinun ei tarvitse mennä minnekään harjoittaaksesi tietoista läsnäoloa. Riittää, kun raivaat vähän tilaa elämässäsi hiljaisuudelle ja sille, mitä kutsumme ei-tekemiseksi, ja keskityt sitten hengitykseesi. Hengitys on elämän virta. Melkein jokainen pystyy hengittämään vaivattomasti. Ja oikeissa olosuhteissa miltei jokainen pystyy keskittymään ja rentoutumaan. Näin ollen osaat meditoida. Kyse on vain siitä, että mielen annetaan olla sellainen kuin se on ja ymmärretään jotain siitä millainen se on juuri tällä hetkellä. Ei ole tarve saavuttaa mitään, antaa vain olla itsensä siinä missä on. Se vaatii sitoutumista, ei niinkään osaamista. Tarvitsee vain istua ja tarkkailla hengitystään.

Kun tuo huomion hengitykseen, muistuttaa olevansa tässä ja nyt, ja voi sitten olla täysin valppaina sille, mitä jo tapahtuu. Miltä hengitys tuntuu? Siinä kaikki. Hengitä ja ole tietoinen siitä, että hengität. Hengityksen tarkkailu näyttää, että tiedostamattomuutta on kaikkialla. Se osoittaa sen kuinka vaikeaa on olla tietoinen. Hengityksen tarkkailussa pysyminen vaatii harjoitusta harjoittamasta päästyä. Sen avulla tietoinen läsnäolo kehittyy.

Blizzard by melolou, on Flickr
.:Harjoittaminen on eri asia kuin harjoitteleminen:.

Harjoittelemalla ei ole tarkoitus tulla paremmaksi jossain taidossa tai yleensä vaikka ”ihmisenä”. Harjoittaminen on sitoutumista olemaan joka hetki täydellisesti läsnä ja tietoinen. Vain tällä hetkellä on merkitystä, ei minkään tavoittelemisella tai arvostelemisella. Kutsumme vain itsemme kohtaamaan hetken täysin tietoisena, aikeena parhaan mukaan kokea suurempaa tyyneyttä, mielenrauhaa ja läsnäoloa juuri tässä hetkessä. Jon lupaa, että silloin seuraa oivalluksia ja syviä hiljaisuuden ja ilon kokemuksia. Tietoista läsnäoloa harjoitetaan sen itsensä vuoksi, ottamalla hetki kerrallaan millaisena se ikinä tuleekaan, ja työstetään sitten sitä, koska juuri se ilmenee tällä hetkellä. Elämästä tulee harjoitusta, elämä harjoittaa sinua ja on opettajasi.

Jos haluamme ymmärtää elämämme todellisuutta silloin, kun se on käsillämme, meidän on herättävä tähän hetkeen. Muutoin elämä menee ohitse. Harjoittamisen tarkoitus ei ole sulkea maailmaa ulkopuolelleen tai ryhtyä välinpitämättömäksi. Ennemminkin on tarkoitus nähdä asiat selkeämmin ja katsoa niitä tietoisesti eri näkökulmasta. Voimme oppia myötäilemään elämän vastoinkäymisiä, ymmärtämään niitä, löytämään niistä merkitystä, tekemään tärkeitä valintoja ja käyttämään myllerrysten energiaa kasvaaksemme viisaammiksi, lujemmiksi ja myötätuntoisemmiksi. Halu hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat on harjoittamisen ydin.

Harjoittaminen on ei-tekemistä, kaiken ulkoisen toiminnan lopettamista ja hiljentymistä. Olemista täysin läsnä joka hetkessä. Se on suuri lahja itselleen. Ainut tapa saada aikaan mitään arvokasta on se, että ponnistus syntyy ei-tekemisen tilasta ja ettet huolehdi siitä, onko tekemisestäsi jotain hyötyä vai ei. Ei-tekemistä voi olla myös tekeminen, jolla ei ole mitään odotettua lopputulosta. Annetaan asioiden vain olla ja avautua omaan tahtiinsa. Siihen saattaa sisältyä vaativiakin ponnistuksia, mutta siinä on viehkeyttä, viisautta, vaivatonta vaivannäköä, ”tekemätöntä tekemistä” elämän mittaisena harjoituksena. Ajattele huippu-urheilusuoritusta tai tanssiesitystä, tai vaikka arkista rutiinia kuten auton huoltoa. Vuosien harjoittelu ja kokemus voivat johtaa siihen, että tekeminen tapahtuu ilman ajattelua ja ponnistelua. Liikkeessä on tärkeää vain tämä hetki. Siitä tulisi tehdä elävä ja elämisen arvoinen. Tämä pätee myös harjoittamiseen. Asiat ovat jo täydellisiä, ne ovat sitä, mitä ne ovat.

Yksinkertaisuus on voimaa, kenenkään ei tarvitse tietää harjoittamisestasi. Jos saat ajatuksen, että haluaisit jakaa meditoinnin mahtavuuden jonkun kanssa, Jon käskee suhtautumaan siihen ajatuksena ja menemään harjoittamaan vähän lisää. Kiusaus menee ohi.

Ei kommentteja: