.:Ihannelapsi pärjää yksin -ajattelu hirvittää perheneuvojaa:.
Lasten ja muun perheen kanssa vietetty aika on vähentynyt samaa tahtia kuin suomalaisten vapaa-aika on lisääntynyt. Perheellä on yhteistä aikaa keskimäärin vain 25 minuuttia vuorokaudessa. Tulos hätkähdyttää perheneuvoja Jorma Virtasta, jonka mielestä todellinen hyvinvointi vaatisi uskallusta leppoistaa elämää.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheneuvoja Jorma Virtasella on kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Perheneuvoja ja psykoterapeutti Virtanen on sitä mieltä, että yhteisen ajan vähäisyys ei johdu vain vanhempien elämäntilanteesta, vaan myös lasten kalenteri täyttyy harrastuksista.
- Osittain tähän vaikuttaa yhteiskunnan todellisuus eli ajatus siitä, että meidän täytyy puskea eteenpäin tässä erilaisissa paineissa, vaikka meillä on asiat parhaiten mitä ikinä on ollut. Talouskehitys vaikuttaa ihmisten mieleen kiireen tunnulla.
Virtanen kauhistelee sitä, että ihannekuvaksi lapsista on tullut itsenäinen yksin pärjääminen.
- Ajatellaan, että mitä paremmin ekaluokkalainen pärjää yksin, sitä ylpeämpi siitä voi olla. Me ei ymmärretä, että lapsi kaipaa aikaa, muuta kuin tutkimuksia lukemalla, joissa lapset saa itse kertoa, ihmettelee Virtanen.
.:Anna mulle aikaa - ole läsnä!:.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta Virtanen on havainnut, että perheellä on yhteistä aikaa keskimäärin vain 25 minuuttia vuorokaudessa. Pienten lasten perheessä tulos on tunti 20 minuuttia.
- Tilastoja voidaan tietysti lukea monella tavalla, mutta tulos oli hätkähdyttävä. Kun samalla erilaisten koneiden kuten television ja tietokoneen parissa vietetään kolmisen tuntia päivässä, niin kyllä se jollain lailla kertoo missä mennään. Ollaan yksilöllistytty myös vapaa-ajan vietossa.
Läsnäolo onkin enemmän kuin vain istumista samassa olohuoneessa, kukin oman viihdelaitteensa äärellä.
- Ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, peilaa omaa arvokkuuttaan sillä, miten hänelle tarjotaan aikaa, se mittaa sitä ihmisen arvojärjestystä. Jos vuorokauden ajasta 48:s-osa on aikaa lähimmille ihmissuhteille, niin kyllä se aika huolestuttavaa on, pohtii Virtanen.
.:Rajat osoittavat kiinnostusta:.
Seuraukset yhteisen ajan ja kiinnostuksen puutteesta voivat olla vakavat.
- Lasten masennus on lisääntynyt ja siitä puhutaan, että se korreloituu vanhempien kiinnostukseen lapsiaan kohtaan. Niissä perheissä, joissa ollaan kiinnostuneita siitä, missä murkkuikäiset kulkee, on paremmin voivia lapsia, sanoo Virtanen.
Kotiintuloajat, väkivaltaviihteen, alkoholin ja tupakan käytön rajat, patistaminen nukkumaan - näistä syntyy helposti murkkuikäisen kanssa mehevä riita.
Riitelykin on läsnäoloa ja rajojen asettaminen osoitus kiinnostuksesta, muistuttaa Virtanen.
.:Vanhempikin saa väsyä:.
Vanhemmuuteen liittyy usein myös syyllisyyttä ja riittämättömyyttä kovien odotusten edessä. Näistä voimakkaistakin tunteista on hyvä keskustella.
- Vanhemmuus on kova haaste, kun meitä revitään niin moneen suuntaan. Vanhemmilla on oikeus olla myös väsyneitä ja viestiä lapsilleen epäonnistumisen tunteita ja ettei aina jaksa, miettii Virtanen.
Nuorten Akatemian vuoden 2010 kyselytutkimuksessa seitsemäsluokkalaiset kertoivat, että haluaisivat viettää enemmän aikaa lähipiirinsä aikuisen kanssa. Nuoret toivovat aikuisilta ihan tavallisia asioita: ruoan laittamista, pelailua, elokuvissa käymistä.
.:Leiki lattialla joka päivä:.
Vanhempi voi olla vanhempi, mutta tulla silti pienen lapsen tasolle.
- Pienten lasten kanssa ohjeeni on, että leiki lapsen kanssa päivittäin lattialla. Jokainen löytää toivottavasti yksilöllisen tavan toimia lapsensa kanssa. Sen ei tarvitse olla mitään suurta tai erikoista, muistuttaa Jorma Virtanen.
- Kun mietitään, mikä on laatuaikaa, niin kaikki aika on laatuaikaa. Ei ole sellaista, että laatu korvaisi määrän, vaan kaikki aika mitä meille annetaan, niin hoidetaan se mahdollisimman laadukkaasti.
Moni tuskin kuolinvuoteellaan miettii, että olisinpa tehnyt enemmän töitä ja ehtinyt vielä siihen palaveriin ja kokoukseen.
- Mitä vanhemmaksi tulee, sitä arvokkaampana pitää läheisten merkitystä ja sitä, että on ihmisiä lähellä. Kirjailija Hilkka Olkinuora sanoo, että jos antaa kiireen viedä, niin et enää kirjoita elämäsi tarinaa vaan täytät kalenteriasi. Läheiset on enemmän kiinnostuneita siitä tarinasta kuin kalenterista.
- Osittain tähän vaikuttaa yhteiskunnan todellisuus eli ajatus siitä, että meidän täytyy puskea eteenpäin tässä erilaisissa paineissa, vaikka meillä on asiat parhaiten mitä ikinä on ollut. Talouskehitys vaikuttaa ihmisten mieleen kiireen tunnulla.
Virtanen kauhistelee sitä, että ihannekuvaksi lapsista on tullut itsenäinen yksin pärjääminen.
- Ajatellaan, että mitä paremmin ekaluokkalainen pärjää yksin, sitä ylpeämpi siitä voi olla. Me ei ymmärretä, että lapsi kaipaa aikaa, muuta kuin tutkimuksia lukemalla, joissa lapset saa itse kertoa, ihmettelee Virtanen.
.:Anna mulle aikaa - ole läsnä!:.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta Virtanen on havainnut, että perheellä on yhteistä aikaa keskimäärin vain 25 minuuttia vuorokaudessa. Pienten lasten perheessä tulos on tunti 20 minuuttia.
- Tilastoja voidaan tietysti lukea monella tavalla, mutta tulos oli hätkähdyttävä. Kun samalla erilaisten koneiden kuten television ja tietokoneen parissa vietetään kolmisen tuntia päivässä, niin kyllä se jollain lailla kertoo missä mennään. Ollaan yksilöllistytty myös vapaa-ajan vietossa.
Läsnäolo onkin enemmän kuin vain istumista samassa olohuoneessa, kukin oman viihdelaitteensa äärellä.
- Ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, peilaa omaa arvokkuuttaan sillä, miten hänelle tarjotaan aikaa, se mittaa sitä ihmisen arvojärjestystä. Jos vuorokauden ajasta 48:s-osa on aikaa lähimmille ihmissuhteille, niin kyllä se aika huolestuttavaa on, pohtii Virtanen.
 |
| Untitled by sⓘndy°, on Flickr |
.:Rajat osoittavat kiinnostusta:.
Seuraukset yhteisen ajan ja kiinnostuksen puutteesta voivat olla vakavat.
- Lasten masennus on lisääntynyt ja siitä puhutaan, että se korreloituu vanhempien kiinnostukseen lapsiaan kohtaan. Niissä perheissä, joissa ollaan kiinnostuneita siitä, missä murkkuikäiset kulkee, on paremmin voivia lapsia, sanoo Virtanen.
Kotiintuloajat, väkivaltaviihteen, alkoholin ja tupakan käytön rajat, patistaminen nukkumaan - näistä syntyy helposti murkkuikäisen kanssa mehevä riita.
Riitelykin on läsnäoloa ja rajojen asettaminen osoitus kiinnostuksesta, muistuttaa Virtanen.
.:Vanhempikin saa väsyä:.
Vanhemmuuteen liittyy usein myös syyllisyyttä ja riittämättömyyttä kovien odotusten edessä. Näistä voimakkaistakin tunteista on hyvä keskustella.
- Vanhemmuus on kova haaste, kun meitä revitään niin moneen suuntaan. Vanhemmilla on oikeus olla myös väsyneitä ja viestiä lapsilleen epäonnistumisen tunteita ja ettei aina jaksa, miettii Virtanen.
Nuorten Akatemian vuoden 2010 kyselytutkimuksessa seitsemäsluokkalaiset kertoivat, että haluaisivat viettää enemmän aikaa lähipiirinsä aikuisen kanssa. Nuoret toivovat aikuisilta ihan tavallisia asioita: ruoan laittamista, pelailua, elokuvissa käymistä.
.:Leiki lattialla joka päivä:.
Vanhempi voi olla vanhempi, mutta tulla silti pienen lapsen tasolle.
- Pienten lasten kanssa ohjeeni on, että leiki lapsen kanssa päivittäin lattialla. Jokainen löytää toivottavasti yksilöllisen tavan toimia lapsensa kanssa. Sen ei tarvitse olla mitään suurta tai erikoista, muistuttaa Jorma Virtanen.
- Kun mietitään, mikä on laatuaikaa, niin kaikki aika on laatuaikaa. Ei ole sellaista, että laatu korvaisi määrän, vaan kaikki aika mitä meille annetaan, niin hoidetaan se mahdollisimman laadukkaasti.
Moni tuskin kuolinvuoteellaan miettii, että olisinpa tehnyt enemmän töitä ja ehtinyt vielä siihen palaveriin ja kokoukseen.
- Mitä vanhemmaksi tulee, sitä arvokkaampana pitää läheisten merkitystä ja sitä, että on ihmisiä lähellä. Kirjailija Hilkka Olkinuora sanoo, että jos antaa kiireen viedä, niin et enää kirjoita elämäsi tarinaa vaan täytät kalenteriasi. Läheiset on enemmän kiinnostuneita siitä tarinasta kuin kalenterista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti