Tässä kirjoituksessa loppuu kirjan Intohimoinen läsnäolo : havahtuneen tietoisuuden seitsemän ominaisuutta ominaisuuksien käsittely. Viimeisenä vuorossa ovat ilo ja ihmetys.
.:Ilo:.
Retriiteissä ollaan yhdessä yksin. Ilo ja energia tarttuvat, kun jokainen huomaa, miten luonnollista on olla havahtunut ja jakaa toistensa seura ilman niitä tarinoita ja egon esiintymistä, joista seuraelämä usein koostuu. Hyvän olon tunne syntyy viattomuuden olotilasta. Viattomuus on asenne, joka elää jatkuvassa hämmästyneisyydessä. Se ei vaadi asioiden menemistä tietyllä tavalla, eikä tiedä miten asioiden kuuluisi sujua. Olemme matkalla matkan itsensä takia. Annamme sen viedä, sen sijaan että ajaisimme sitä takaa.
Havahtuneen tietoisuuden tilassa katsomme maailmaa selkeän havaitsemiskyvyn läpi, ja se uudistuu joka päivä. Vapaus synnyttää vaistonvaraisuutta. Kun sinä heräät, maailma herää. Näemme kauneutta siinäkin, minkä vaistomme tai kulttuurimme määrittelevät vastenmieliseksi. Havahtunut tietoisuus huomaa kauheudet, mutta hyväksyy ne osana kokonaisuutta.
Kiitollisuus on ilon edelläkävijä. Todellinen onnellisuus on elämistä kiitollisuudessa. Havahtuneessa tietoisuudessa olemme kiitollisia elämästä. Armo on kiitollisuutta, sen hyväksymistä, että hyväksyy kiitollisena kaiken kohdalleen tulevan.
Havahtuneessa tietoisuudessa lakkaamme vaatimasta, että elämämme puitteet turvaisivat onnemme, emmekä toivo saamme katsella omaa täyteyttämme jonkun toisen silmillä.
 |
| joy-love-hope-peace by TheAlieness GiselaGiardino²³, on Flickr |
.:Ihmetys:.
Ihmetys on asioiden näkemistä sellaisina kuin ne ovat. Tiedämme nöyrinä, että emme tiedä paljoakaan. Havahtuneessa tietoisuudessa emme tarvitse vastauksia, meille riittää elää keskellä kysymyksiä ja joskus huomaamme niidenkin katoavan. Jäljelle jää vain ihmetys.
Lue Intohimoisesta läsnäolosta lisää:
Intohimoinen läsnäolo: Aitous, osa 2
Intohimoinen läsnäolo: Huomiokyky, osa 1.
Intohimoinen läsnäolo: Huomiokyky, osa 2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti