Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Mielen taito, osa 4. Läsnäolo

20.5.2011

Mielen taito, osa 4. Läsnäolo

Nyt päästään vähitellen asiaan. Esittelyssä ensimmäinen Mielen taito Läsnäolo.

Moni elää sitku elämää. Sitten kun olen eläkkeellä, sitten kesälomalla teen kaikkea mitä huvittaa. Sitten kun lapset kasvaa, voidaan taas telttailla. Usein harhautuu kuvittelemaan, että perille päästyä voisi elää sitä elämää jota aidosti haluaa. Sitä unohtaa, että matkalla oleminen on myös todellista elämäämme. Levollinen läsnäolo auttaisi olemaan ja elämään täysillä tällä elinikäisellä matkalla.

Juhani Laakso kuvaa kirjassa läsnäolon todellisuuden kohtaamiseksi suoraan ja avoimesti, ilman ennakkoasenteita tai muita esteitä. Tiedottomuus vallitsee suurta osaa ihmisten elämästä. Meiltä jää havaitsematta valtavan paljon kokemastamme, jopa positiivisista asioista, koska mieli vaeltelee. Positiivisten asioiden kokemiseen keskittymistä nimitetään kirjassa makusteluksi. Siihen kuuluu kaikilla aisteilla keskittyminen, syventyminen aistielämyksiin ja sitä kautta positiivisten muistojen syntyminen.

Tutkimuksissa on todettu, että viidestä kahdeksaan sekuntia koetaan nykyhetkeksi. Se on suurin piirtein se aika joka menee yhteen sisään- ja uloshengitykseen. Vaikka kuinka on tässä hetkessä, joskus on katsottava ainakin eteenpäin. Olennaista on kuitenkin ajan käyttäminen oikeassa suhteessa aikajanallamme. Kuinka paljon aikaa käyttää menneisyyteen, entä tulevaisuuteen? Etukäteen tarvitsee valmistella vaikka telttaretken tavaroiden muistilistaa eli miettiä tulevaisuutta. Voimme liikkua aikajanalla hyvin joustavasti, mutta palaaminen nykyhetkeen kannattaa aina. Muuten valintojamme alkaa ohjata menneisyys tai tulevaisuus. Vain nykyhetkeen voi vaikuttaa ja siksi se on ainoa, jonka kannattaa antaa vaikuttaa omiin valintoihin.

Mielen vaeltelun menneessä ja tulevassa lisäksi läsnäoloa ja tässä hetkessä olemista estävä toinen seikka ovat ennakkoluulot. Luokittelu ja tuomitseminen hyvään ja huonoon ohjaa toimintaa, sen sijaan että tekisimme joka tilanteessa päätöksen sen hetkisen totuuden perusteella. Läsnäolo on kohtaamisen harjoittelua. Sen kohtaamisen jonka juuri nyt kohtaamme sisällämme.

Future Past + Presence by h.koppdelaney, on Flickr

Olemisen tila, tekemisen tilan sijaan tuo meidät nykyhetkeen. Olemisessa huomioi ei kiinnity epäkohtiin ja puutteisiin, vaan ihminen lepää nykyhetkessä aistihavaintojensa varassa. Tunteiden kanssa ei ole ongelmaa, ne syntyvät tässä ja nyt. Huomioitavaa on kuitenkin, että tunteet voivat seurata menneen murehtimisesta. Olemisen tilassa voimme paitsi huomioida tunteitamme, myös ottaa aikalisän kaikesta suunnittelusta, menneisyyden ongelmien muistelusta ja nykyelämän pulmien arvioinnista eli vapautua suuresta osasta älyllistä toimintaa johon tarvitsemme sanoja ja käsitteitä.

On syytä kuitenkin huomata, että myös olemisesta voi tulla tekemistä, jos asetamme luovuuden, rentouden pakoksi tai elämän hyvyyden mittareiksi. Tarvitaan irti päästämistä. Olemisen harjoittelu täytyy tehdä rauhallisissa oloissa, pysähtymään ei voi oppia kaaoksen keskellä tai kokiessaan vaikeita tunteita.

Läsnäolo auttaa ohjaamaan toimintaa, koska se pitää tavoitteemme koko ajan mielessä. Vasen käsi ei aina tiedä mitä oikea tekee, koska emme ole läsnä hyvän päätöksen ja toiminnan välisissä hetkissä. Vain tietoinen pysähtyminen arjessa ennen toimintaa mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen (esimerkkinä makeanhimon huomaaminen ennen mässytystä, jos on siis päättänyt laihtua). Läsnäolo on perimmiltään yllykkeiden hallintaa ja tietoisten päätösten tekemistä niistä välittämättä.

Katso sarjan muut osat:
Mielen taito, osa 1. Esittely
Mielen taito, osa 2. Tietoisuustaitojen teho
Mielen taito, osa 3. Tietoisesti hyvää elämää

Ei kommentteja: