Oman itsen hyvyys ja vastuu omasta elämästä

Jokaisen olisi hyvä nähdä oma hyvyytensä – sisällämme on huolenpitoa, ystävällisyyttä, kehon viisautta, ajattelukykyä ja tietoa. Itseään ei arvosta koskaan liikaa. Koska meillä on kapasiteetti sisällämme tehdä hyvää itsellemme, miksi niin usein syytämme muita elämämme haasteista?

Tässä viimeisiä muistiinpanojani kirjasta Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito. Aiemminkin olen jo kirjoittanut tietoisesta valinnasta ja itsensä herruudesta.

Liian usein elämämme lakkaa toimimasta, koska itse lakkaamme toimimasta elämässämme. Emme ota vastuuta asioista sellaisina kuin ne ovat ja työstä omia haasteitamme, omaa elämäämme paremmaksi. On mahdollista saavuttaa selkeys, ymmärrys ja syvällinen muutos juuri tässä ja nyt, kaiken tämän keskellä, oli se sitten kuinka ongelmallista tahansa. Meidän on tehtävä se itse. Kukaan muu ei voi elämäämme muuttaa.

Sen sijaan valitsemme usein, että heijastamme ongelmamme toisiin ja ympäristöömme – syytämme niitä kaikesta. Itseään ei voi paeta, olet aina siellä minne menet. Mitkään ratkaisut eivät voi johtaa kasvuun, jos ihminen ei kohtaa täysillä käsillä olevaa tilannetta ja avaudu sille tietoisesti ja anna itse tilanteen hioa itsestään terävät kulmat pehmeämmiksi. Elämä kannattaa siis hyväksyä opettajakseen. Tietoisen läsnäolon haaste on työstää juuri niitä asioita siellä missä milloinkin on.

Take Control by Craig A Rodway, on Flickr

Omaa elämäänsä havainnoidessaan kaikilla aisteilla ja keholla kaikissa tilanteissa ymmärtää usein itseään paremmin. Se vaatii kuitenkin pysähtymistä, tietoista läsnäoloa.

Silloin oppii huomaamaan kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asiat ovat osa monimutkaista kudelmaa ja yhteydessä toisiinsa hyvin hienovireisellä tavalla. Saatamme arvostaa elämää, ihmisiä, ruokaa, erilaisia mielipiteitä, jokaista hetkeä enemmän kun katsomme niitä syvällisemmin. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on jatkuvaa asioiden keskinäisen yhteyden oivaltamista.

Moni syyttää karmaa elämänsä vastoinkäymisistä. Karmassa on kyse taipumusten kasaantumisesta, joka voi saada kiinnittymään käyttäytymismalleihin, mikä taas johtaa samanlaisten taipumusten kasaantumiseen. Tietoisuus muuttaa karmaa, koska istuessaan ei anna mielenjohteiden muuttua toiminnaksi. Niitä vain katsellaan ja annetaan niiden mennä ja tulla. Niiden ei tarvitse antaa hallita. Kun niihin ei reagoi, ymmärtää suoran kokemuksen kautta että ne ovat vain ajatuksia. Tuhoisat ajatukset palavat keskittymisen, mielenrauhan ja ei-tekemisen puhdistavassa tulessa. Samoin luovat ajatukset ja oivallukset eivät muserru vahingollisten ja sekasortoisten ajatusten alle. Tietoinen läsnäolo muovaa näin tekojen ja seurausten ketjua, vapauttaa meidät kahleista, avaa uusia näkymiä hetkien virrassa.

Kun pohtii, miten asioihin ja ajatuksiinsa suhtautuu voi Väkivallattomuuden laista, Ahimsasta olla hyötyä. Sen mukaan, jos ei voi tehdä mitään hyödyllistä, haluaisin ainakin aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa. Sen ideoita mukailee myös viisi tietoisen läsnäolon harjoitusohjetta, jotka löytää Valkoisen lumpeen sivuilta. Niillä on jo pitkällä siinä, että ottaa oman elämänsä haltuun ihan itse omalla hyvyydellään, noudattaen omia arvojaan.

Y Y Y

Ps. Äitienpäivän kunniaksi linkkaan vielä tekstiin Äidin oppivuodet.