Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Syysauringossa

8.11.2011

Syysauringossa



Ulkona auringossa on vielä hyvä olla. Istun puutarhaan vievillä portailla ja nautin raittiista ilmasta. Seuraan pienen puuhia. Pieni juoksee ympyrää ihan ilman mitään syytä. Sitten seuraa kivien keräilyä. Pieni tuo seuraavaksi pienen keltaisen tammen lehden minulle. Kiitän siitä ja jään tutkimaan lehtisuomuja.


Alien canals on the planet Euphorbia Pulcherrima by kevin dooley, on Flickr

En huomaa, että minulle haetaan lisää lehtiä. Pieni työntää ne nenääni kiinni. Kyllä, kyllä, sait äidin huomion. Olin jo ajatellut, että kaikki lehdet ovat jo ihan rumia tähän aikaan vuodesta. Suurimmaksi osaksi ovatkin, mutta tarkempi tarkastelu todistaa niissäkin kauneutta. Huomaan eri sävyjä, keltaista ja ruskeaa. Laitamme yhdessä lehtiä riviin rappusille. ”Oi, miten kauniita”, sanomme.

Pienen huomio kiinnittyy kuitenkin pian keppiin, jolla annetaan kyytiä tuuletushormille. Jään katsomaan seuraavaan näytöstä.



Ei ole mitään, mikä yrittäisi suostutella tai johdatella tai pakottaa meitä uskomaan. Usko merkitsee mielenrauhaa, ja täydellisen tyyni mielenrauha on luontomme ja olemassaolomme lähde.

-      Dainin Katagiri Roshi


2 kommenttia:

Marja Leena kirjoitti...

Kaunis hetki lapsen kanssa. Lapsi, joka on vielä tässä hetkessä elävä, silti melkein tuonpuoleinen, näkee kauneuden ja auttaa meitäkin näkemään uusin silmin.

Annina kirjoitti...

Olen kiitollinen tästä pienestä opettajastani. <3