Minulla on ajatus, että mieleni lepää ja uudistuu metsässä. Näistä luonto ja retkikokemuksista voi lukea blogini Metsässä osion alta lisää. Helsingin ladun jäsenlehdessä oli kirjoitus luonnon terveysvaikutuksista ja siinä viitattiin kolmeen mielenkiintoiseen artikkeliin. Tästä havaitsemastani luonnon vaikutuksesta on tieteellistä todistetta! Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys vain kasvaa.
.:Kaupungistunut elämä:.
Yli puolet maailman ihmisistä elää kaupunkialueilla. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Siihen liittyvät sairaudet ovat länsimaissa lisääntyneet voimakkaasti.
Osa mielenterveysongelmista ja sydänsairauksista johtuu välillisesti stressistä. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu stressin aiheuttavan elimistössä kielteisiä fysiologisia vaikutuksia. Akuutti ja krooninen stressi sekä riittämätön stressistä palautuminen aiheuttavat pitkäaikaisia terveyshaittoja. Luontoympäristö on monille yksi tärkeä keino hallita elämän paineita, stressiä ja ehkäistä sairauksia.
Ympäristöllä on tärkeä merkitys sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnillemme. Tutkimusten mukaan miellyttävän ympäristön tunnusmerkkejä ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi.
Lähes kaikki luontoon liittyvät asiat ovat positiivisia, olivatpa kyseessä marjastus, sienestys, tilan- ja metsäntuntu, vapaus, rauha, hiljaisuus, eläimet, esteettisyys tai muut aistikokemukset. Erityistä on, että luonnossa eläinten, tuulen ja veden äänetkin koetaan hiljaisuutena.
Jokamiehen oikeudet tarjoavat juuri suomalaisille erityisen hyvät mahdollisuudet mennä metsään ja luontoon.
Cycling, sheltered by the Giants by Vainsang, on Flickr |
Tutkimustulokset kertovat kaupunkilaisten vielä melko tiiviistä luontosuhteesta. Luonnossa liikkumista pidetään henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteenä. Liikuntahyödyn lisäksi luonnosta saadaan elämyksiä ja ulkoilu tarjoaa mahdollisuuksia joko vetäytyä omaan rauhaan tai ylläpitää sosiaalisia suhteita.
Elpymiskokemukset mieluisissa luontoympäristöissä olivat tutkimuksissa selvästi vahvempia kuin mieluisissa kaupunkiympäristöissä. Luontoympäristöjen välilläkin oli eroja. Parhaiksi alueiksi koettiin laajahkot metsä- tai virkistysalueet sekä rannat. Puistoja pidettiin vain vähän rakennetun ympäristön mielipaikkoja elvyttävämpinä.
Tutkimukset osoittavat vierailun luontoalueilla muun muassa parantavan huomiokykyä ja työstä suoriutumista sekä kohentavan mielialaa. Lisäksi oleskelu luonnonympäristöissä (verrattuna kaupunkiympäristöön) on yhdistetty muun muassa sydämen sykkeen ja ihon sähkönvälityskyvyn vaihteluun sekä alentuneeseen verenpaineeseen, lihasjännitykseen ja elimistön stressihormonien pitoisuuksiin. Jännittyneisyys häviää jo muutamassa minuutissa ja mielialan muutokset tasoittuvat parissakymmenessä minuutissa.
Tutkimuksissa on todettu lisäksi ihmisen valkosolutuotannon lisääntyneen. Toisin sanoen pystymme säännöllisten metsäkeikkojen seurauksena paremmin puolustautumaan bakteereita ja tulehduksia vastaan.
Ulkoilun ja muun luonnossa virkistäytymisen hyvinvointivaikutukset näkyvät kolmella tavalla.
1. Luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä ja luonnon tapahtumien seuraaminen tuottaa mielihyvää.
2. Luonto innostaa liikkumaan, joka auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä.
3. Monet ulkoilu- ja luontoharrastukset edesauttavat sosiaalisten kontaktien hoitamista ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia niistä vetäytymiseen.
Jokainen tietää, kuinka vaikea on lähteä liikkeelle. Liikunta itsessään ei välttämättä anna kaikille riittäviä mielihyvän kokemuksia. Sillä, missä liikkuu, on kuitenkin merkitystä. Luonto vie huomion pois suorittamisesta ja luonnon yksityiskohtien havainnointi antaa mielihyvää. Samalla tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan. Luontoympäristöissä voi valita itse nopeuden, liikkumistavan, ajan ja paikan. Tai sitten luonnossa voi vain olla ja ihmetellä. Sekin on hyväksi..:Oikea annos luontoa?:.
Luonnossa oleskelu ja ulkoilu vaikuttavat myönteisesti ihmisen kokemaan psyykkiseen terveyteen. Luontokokemukset vaikuttavat mielialaan lisäämällä positiivisia ja toisaalta vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa, kun lähiviheralueita käytetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2–3 kertaa kuukaudessa.
Metsässä ei tarvitse viettää koko päivää: jo puoli tuntia kerrallaan riittää. Metsäannoksen parantava vaikutus heikkenee, jos metsäretkestä tulee suoritus, joka tehdään kiireellä. Mitä useammin metsässä käy ja mitä kauemmin siellä viihtyy, sitä paremmin ihminen voi.
Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla päivittäin metsässä tai luonnossa keskimäärin vähintään 20 minuuttia. Kun henkinen kuormitus kasvaa, palautuminen vaatii vähintään kaksinkertaisen ajan. Pitkään jatkunut stressi ja keskittyminen tasapainottuvat vasta yli kaksi tuntia kestävällä metsäannostuksella.
Määrää siis itsellesi raitista ilmaa luontoa kaikkien vaivojesi ensisijaiseksi lääkkeeksi!
Lähteet:
Uutta tietoa metsien terveysvaikutuksistaLuonto elvyttää ja terapoi
Luonnon terveysvaikutusten tutkimus laajenee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti