Kuolema kuittaa univelat

.: Lapset on suloisia silloin kun ne nukkuu:.



Alvó szempillák - Sleeping
Eyelashes by mpisti, on Flickr



Eilen kirjoitin että olen syvästi kiitollinen siitä, että harjoittelen tietoisuustaitoja. En pystynyt juuri muuhun, takana oli taas yö jonka keskellä valvoin kolme tuntia lapsen kanssa. Pieni oli ihan hereillä ilman mitään syytä ja nukuttamisen yrittäminen oli turhaa. Mitä siinä tekee? Istuu pinnasängyn äärellä. On läsnä. Pitää kättä lapsen päällä. Seurustella ja leikkiä ei voi koska on yö. Laskee hengityksiä. Yrittää pitää asennon mahdollisimman hyvänä, eikä jännittää selkää ja niskaa. Ja mikä tärkeintä: Hyväksyy tilanteen. Ei ole mitään tärkeämpää sillä hetkellä. Tai no siis olisi: nukkuminen, mutta koska se ei ole mahdollista, on vain tämä hetki. Huomisen jaksamisesta ei kannata murehtia ja vatvoa menneen päivärytmin tai päiväohjelman virheissä. En oikeasti tiedä miten vanhemmat selviytyvät vuosikausia valvomisesta. Lyhyen netissä surffaamisen tuloksena meillä on vielä asiat hyvin. Olen siitä kiitollinen. Kolme tuntia valvomista keskellä yötä koettelee, mutta kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja opettaa. Itse aion selviytyä tietoisuustaitojen avulla. Siksi olen kiitollinen, että olen tällä tiellä.



.: Hereillä pitäminen on kidutusta:.

Extraordinary Rendition
by Dunechaser, on Flickr

Minulla on ajatus, että pelkään tulevia öitä, koska tämä näyttää olevan toistuva kuvio. Mutta se on vain ajatus. Yhdysvallat on raportoidusti syyllistynyt hereillä pitämiseen kidutuskeinona. Mutta ei kuitenkaan vuosikausia. Joka tapauksessa niin paljon kirjoitetaan siitä mitä jatkuva univaje aiheuttaa. Itse koettuna voin väittää sen jopa muuttavan persoonallisuutta, eikä hyvään suuntaan. Mutta muuttuahan tässä haluankin, tosin mieluummin positiivisempaan suuntaan. Minulla on ajatus, että tietoisuustaidot auttavat pysymään oikealla suunnalla. Avain on hyväksyminen. Mutta myös tietoinen valinta ja keskilinjaaminen auttavat tässä prosessissa pysymään terveenä sekä henkisesti että fyysisesti. Ja haluan ajatella, että sitten kun kolmatta tuntia pystyy keskellä yötä palaamaan hengityksen tarkkailuun, se on myös lisännyt tahdon voimaa. Tämäkin kirjoitus vahvistaa tahtoani tässä asiassa. Ja kuolema nyt kuittaa joka tapauksessa univelat.

.:Vinkkejä valvojille:.
Valvoessa yritän pitää mielessä myös mielessä Kuka ohjaa elämääsi kirjan kohdan nukkumisesta:

Valtaosa eläimistä nukkuu huolettomammin kuin ihmiset, mihin ilmeisesti on syynä ihmisen kyky muistaa menneitä tapahtumia ja huolestua tulevaisuudesta. Öisin ajatuksilla on tilaa temmeltää, koska niiden ei tarvitse käsitellä näköhavaintojen tulvaa eikä käsitellä tapahtumia. Tietoisen läsnäolon kannalta oleellista on mihin kiinnitämme huomiota. Ja muistaa Mitä on tehtävä nyt, juuri tällä hetkellä? Jos ja kun ei ole mitään, mitä voit ja sinun täytyy tehdä, on tehtävänä nukkua.

Näitä keinoja voi kokeilla:

• Sisäisen näyttämön tyhjentäminen: seuraa hengitystäsi, tyhjennä näyttämö ja sammuta projektori ja valonheitin. Keskitys hengitykseesi, laske sisään hengitykset, tunne kuinka ilma virtaa kehoon ja sieltä ulos. Aloita aina uudestaan tyhjentämisellä jos tarvitsee. Muista ettei itseään tarvitse tuomita.
• Vetäydy omaan turvalliseen paikkaasi. Luo turvallinen ympäristö, muista kaikki pienetkin yksityiskohdat. Aloita kuvittelemalla miten siirryt sinne, sitten miten asetut sinne, sitten rentoudut ja nukahdat.
• Uppoudu yksitoikkoisiin ajatuksiin, laske vaikka vähennyslaskuja, jotka ovat sinulle riittävän vaikeita, eivät siis liian helppoja jolloin voisit ajatella jotain muuta.
• Kehon rentouttaminen käymällä vuorotellen läpi eri ruumiinosat. Näin pystyt rentouttamaan kehosi kun aivosi ymmärtävät ettei ole mitään syytä pitää kehoa hereillä. (Oman kokemuksen mukaan jopa vain kasvojen rentouttaminen riittää!

Jos uni ei kuitenkaan tule, hyväksy tilanne. Lepää niin hyvin kuin pystyt.

Loppuun vielä kuva joka on affirmointia: näin sujuvat tulevat yöt.



Mon-ange by Etolane, on Flickr