Mindfulness ja aivot, osa 6: Tavoitteista, päätöksistä ja jotain Mindfulnessista terapiavastaanotolla

Tämä on kuudes ja viimeinen osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Lue lisää näistä linkeistä:

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Mindfulness ja aivot, osa 4: Ajatukset

Mindfulness ja aivot, osa 5: Tunteet ja ei-tuomitseminen

.:Tavoitteet:.

Tavoitteet ohjaavat tekojamme ja päätöksiämme. Joskus olemme itsekin yllättyneitä käytöksestämme ja toiminnastamme, mutta kaiken takana ovat tavoitteet. Syy miksi aiemmin mainittu pelko on oleellinen tunne, on se että tärkein tavoitteistamme on pysyä yksinkertaisesti hengissä. Seuraavaksi tärkein tavoite on voida hyvin. Sillä tarkoitetaan usein hyvää tasapainoa arjessa positiivisten ja negatiivisten tunteiden välillä. Hyvinvointi voi olla sitä että olemme iloisempia, meillä on enemmän tulevaisuudenuskoa tai tunnemme turvallisuutta. Usein ajattelemme, että jos voisimme paremmin voisimme tehdä kaikenlaista mitä emme voi tehdä kun voimme huonosti.



Excessive Death to Gummi Bears
by Furryscaly, on Flickr



Aivot tuottavat positiivisia ajatuksia kun teemme jotain postiivista; annamme lahjan, voitamme kilpailun. Kun taas teemme vaarallisia asioita tai uhmaamme toisten oikeuksia, aivot rankaisevat meitä negatiivisilla tunteilla, pelolla ja syyllisyyden tunteella. Tästä näkökulmasta tarkastellen käyttäydymme aina sillä tavalla että saamme hyvän tunteen tai vältämme negatiivisen tunteen. Mistä aivot palkitsevat? Ne palkitsevat toiminnasta joka on tavoitteitamme edistävää.

Osa ihmisistä on hyvin tavoitteellisia, ja tekevät töitä määrittääkseen omat tavoitteensa, osa antaa tavoitteiden syntyä enemmän itsestään. Joka tapauksessa tavoitteet ovat siten muotoiltuja että ne herättävät tunteita jo pyrkiessämme niitä kohti, ei vain saavuttaessamme ne. Siksi niiden asettamisessa kannattaa olla huolellinen! Niiden tulisi olla merkityksellisiä, ja samalla realistisia, saavutettavissa olevia. Muutoin ne eivät ohjaa toimintaa tässä hetkessä. Epärealistiset tavoitteet taas haittaavat todellisten tavoitteiden saavuttamista ja voivat olla jopa passivoivia, jopa epätoivoon vaivuttavia. Aivojen PFC ohjaa toimintaamme pitämällä tavoitteet mielessämme.

Omat tavoitteemme voivat myös olla konfliktissa, jos emme tiedä mitä priorisoida jossain tilanteessa. Puhumattakaan siitä että eri ihmisten tavoitteet joutuvat usein konfliktiin. Mindfulness auttaa valitsemaan tärkeitä ja realistisia tavoitteita ja poistamaan niiden automaattisen priorisoinnin tässä hetkessä. Tällöin PFCn työ helpottuu ja tehostuu.

.:Päätösten tekeminen:.

Aivoissa on kaksi erillistä systeemiä jotka hoitavat päätösten tekemistä. Isojen aivojen syvyydessä on niin sanottu ”nopeasti-mutta-väärin” keskus, joka voi tehdä päätöksiä ja saada meidät reagoimaan jo ennen kuin se ehtii saada kaikkea tietoa aivokuoreen asti, jossa tulemme tietoisiksi tästä tiedosta. Toinen systeemi ohjautuu aivokuoren ponnisteluiden avulla etsimään tietoa joka on oleellisinta kussakin hetkessä. Ensin mainittu systeemi on enemmän tarkoitettu tulipaloista varoittamiseen.

Aivot tarvitsevat siis ensin tavoitteen, joka pysyy aktiivisena mielessä PFCn avulla. Sitten täytyy aktivoitua suuri osa aivoista jotta saamme tiedon mitä päätöksiä tarvitaan että päästään tavoitteeseen. ACC punnitsee eri toimintatapoja arvioimalla seuraako niistä palkinto vai rangaistus. Joissain tilanteissa myös moraali ja etiikka vaikuttavat päätöksiin. Huomionarvoista on, että toistuvissa tilanteissa voivat amygdala ja PFC tuottaa ahdistuksen tunteen jo siinä vaiheessa kun harkitsemme vaihtoehtoja jos edelliset kerrat ovat päättyneet kyseisellä toimintatavalla huonosti.



Teacher and students by deadstar 2.1, on Flickr

Tavoitteiden määrittely on vaikeaa. Suunnitelman tekeminen jolla pääsemme tavoitteisiimme on vaikeaa. Suunnitelman toteuttaminen on vaikeaa. Näitä taitoja tarvitaan elämässä ja onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa yhdistetään positiivisiin tunteisiin ja menestykseen.

.:Mindfulness terapiakäytössä:.

Google tuotti jo kesällä 2009 yli 370 000 osumaa haulle ”Mindfulness based therapies”. PubMed joka on tieteellisten tutkimusten tietokanta tuottaa jo yli 1000 osumaa. Mindfulnessista ollaan todella kiinnostuneita. Yksi selvä syy tähän on se että mindfulness antaa tavan suhtautua sairauksiin tai erilaisiin oireisiin, mikä usein puuttuu länsimaisesta lääketieteestä.

Kirjassa kerrotaan useista tutkimustuloksista. Joitain mainitakseni:

·    Masentuneiden hoidossa huomattiin ajattelutavan muutosten vähentäneen masentuneisuuskohtausten uusiutumista.

·    Mindfulnessiin perustuvan stressinhallinan (MBSR) on todettu olleen hyödyksi monien erilaisten sairauksien hoidossa, mm. kipu, syöpä, sydäntaudit, masennus ja ahdistus

·    Mindfulness tyyppisen meditoinnin on osoitettu jo vuonna 2003 lisänneen vasemman aivopuoliskon aktiviteettia ja influenssarokotteen vasta-aineiden kehittyminen veressä lisääntyi

Kirjailija suosittelee lopuksi mindfulnessin harjoittelun kokeilemista, hänen mukaansa se on kuin harjoittaisi aivojaan punttisalilla!