Oppia istuminen kaikki

Muodollinen harjoitus istuen opettaa, jos opettaa:

þ  palaamista yhä uudelleen ja uudelleen tähän hetkeen

þ  suhtautumista ajatuksiin, tunteisiin ja kehon tuntemuksiin

þ  siihen, että yllämainitut tulevat ja menevät

þ  näkemään ajatukset ajatuksina, tapana nähdä, mutta ei totuutena

þ  ”olemaan mukana” ja suojelemaan kivuliaita tunteita ja kehon tuntemuksia – sen sijaan että yrittäisimme hankkiutua niistä eroon

þ  näkemään ajatukset ja tunteet jotka ovat yhteydessä kivuliaisiin tuntemuksiin, kuten lihasjännityksiin, kipuun ja särkyyn

þ  näkemään tietoisesti, valitsematta, toistuvat mallit mielessämme

þ  kohtaamaan todellisuuden sellaisena kuin se on



Marine parachuting at Parris Island, S.C. (LOC)
by The Library of Congress, on Flickr



Muista, että tätä ei voi, eikä pidä tavoitella.

Lähde: Mindfulness i vardagen : vägar till medveten närvaro

* * *

PS. Mitä pidät blogin uudesta ulkoasusta?

Tiskaa vaan.

Tiskaamisen ilo on vaikea ilo säilyttää. Nyt Hanna huuteli apua inspiraation löytämiseen. Tiskaamisessa se on varmaan jokaiselta hukassa aika ajoin. Mielestäni muiden kun omien tiskien eli taloudessa, jossa asuu muitakin, tiskaaminen täyttää melkein perheväkivallan tunnusmerkit. Miten siihen löytäisi ilon? Tai hyödyn? Tai jotain?  Täältä pesee.

Tiskaaminen on yhtä hyvä käytännön harjoitus, kuin mikä hyvänsä muukin arjen askare tietoisen läsnäolon tiellä. Astioiden tiskaaminen on sangen perinteinen mindfulness harjoitus, ja Thay kuvaa sitä seuraavasti kirjassa Peace is Every Step.

Käsitys siitä, että astioiden tiskaaminen on epämiellyttävää, voi ilmetä mielelle ainoastaan silloin kun astioita ei tiskaa. Totta, koska usein monet askareet tuntuvat vaikeilta ennen kuin ne aloittaa. Kun pääsee vauhtiin, se ei tunnu niin kurjalta. Thayn mielestä on itse asiassa oikein miellyttävää seistä altaan äärellä hihat käärittyinä ylös ja kädet lämpimässä vedessä. Ohjeeksi hän antaa:

Ñ  varaa aikaa jokaiselle astialle

Ñ  ole täysin tietoinen astioista ja vedestä

Ñ  ole täysin tietoinen jokaisesta käsien liikkeestä

Color Boxes by ToniVC, on Flickr

Jos kiirehtii seuraaviin puuhiin, vaikka päästäkseen syömään jälkiruokaa, astioiden tiskauksen aika on epämiellyttävää eikä elämisen arvoista. Se olisi vahinko, sillä se hetki elämää menee silloin hukkaan. Jos haluaa vain selvitä tiskeistä nopeasti, niin että voin mennä nauttimaan jälkiruuan ja kupillisen teetä, on samalla tavoin kyvytön tekemään niitäkään asioita nauttien. Ajatukset ovat silloinkin jo helposti seuraavassa puuhassa. Mielihyvä hukkuu jonnekin. Sitä on aina vedettynä tulevaisuuteen, eikä koskaan kykenevä elämään tässä hetkessä.

Thay kirjoittaa, että tietoisuuden auringonvalossa jokaisesta ajatuksesta, jokaisesta toimesta tulee pyhä. Tässä valossa mitään rajaa ei ole olemassa pyhän ja arkipäiväisen välillä. Astioiden tiskaamiseen saattaa mennä vähän enemmän aikaa, mutta sen hetken voi elää täydesti.

Nyt seuraa koko jutun ydin: ”Astioiden tiskaaminen on samaan aikaan sekä keino että päämäärä - tämä tarkoittaa sitä, ettemme tiskaa astioita ainoastaan saadaksemme puhtaita astioita, vaan tiskaamme astioita myös vain tiskataksemme astioita ja elääksemme täydesti joka hetken tiskatessamme niitä.”

Astioiden tiskauksen aika on yhtä tärkeää kuin harjoittamisen aika. Siksi jokapäiväistä mieltä kutsutaan Buddhan mieleksi.

Loppuun hauska runo kirjasta:

Astioiden tiskaaminen

on kuin Buddha-vauvan kylvetystä.

Arkipäiväinen on pyhää.

Jokapäiväinen mieli on Buddhan mieli.

Mielen taito, osa 3. Tietoisesti hyvää elämää

Kirjan Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita ajatusten esittely jatkuu tällä kirjoituksella, siitä millaista on tietoisesti hyvä elämä.

Tietoisesti hyvässä elämässä ovat tunnusomaisia ainakin seuraavat piirteet:

1. Jokainen on oman elämänsä herra. Siitä ei usein kovin hyvää oloa seuraa jos lakkaa toimimasta omassa elämässään. Gandhi on sanonut: Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan. Jos viljelee uhrikertomuksia, ne alkavat kehittämään negatiivisia tunteita, katkeruutta, vihaa, kateutta ja masennusta, jotka taas myrkyttävät mieltä ja rikkovat välejä. Meillä ei ole vastuuta vain ympäristön suojelemisesta vaan myös oman mielemme suojelemisesta. Se tapahtuu ottamalla vastuu oman mielen kehittämisestä. Jokainen voi päättää itse mitä mielen sisältöjä viljelee, millaisia tunnemyrskyjä kehittelee ja miten näillä omaa elimistöään eli immuunijärjestelmää, hormonitasapainoa ja hermoverkkojen tilaa kuormittaa.

Kirjailija pohtii lisäksi samaa, mitä usein itsekin; miksi keskitytään parantamaan sairauksia ja vikoja, sen sijaan, että keskityttäisiin ennalta ehkäisemään? On tärkeää ymmärtää miten terveys ja hyvinvointi syntyvät ja miten niitä voidaan edistää. Ihmisten tulisi kehittää ihmisenä olemisen parhaita puolia, kuten vahvuuksia, hyveitä ja kestävää onnellisuutta. Mieli ei vaikuta vain psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, vaan myös siihen miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Vaikka oma elämä ja kapasiteetti asettavat meille rajoja, meillä on runsaasti vapaata tahtoa ohjata itse elämän kulkua aina parempaan suuntaan.

Orange Wings ...in My Dreams by Luna Flamenca *, on Flickr

2. Tehdään jatkuvaa tutkimusmatkaa omaan sisimpään. Mielen tutkiminen muuttaa elämää. Ensinnäkin se auttaa vapautumaan rajoituksista, jotka estävät toimimasta parhaalla tavalla. Toisekseen tutkimusmatkat omaan sisimpään auttavat huomaamaan hyvinvoinnin alkulähteitä, ajatusten ja tunteiden verkostoa, johon itse voi vaikuttaa paljonkin. Sisäiset tapahtumat ovat aina läsnä ja tavoitettavissa, tarvitsee vain istua alas, olla hetki hiljaa ja kuunnella. Tarvitaan mielen taitoja, joita jokainen voi kehittää rakentaakseen omasta elämästään omia perimmäisiä arvoja ja ihanteitaan vastaavan.

3. Pystytään luottamaan harjoituksen voimaan ja omaan itseen opettajanaan. Onko huono itsetunto vain arvojen ja suunnan puuttumista? Olemmeko vieraantuneita autopilotilla eläjiä, jotka ovat kadottaneet yhteyden omaan hiljaiseen tietoon tai intuitiiviseen näkemykseen? Omaan itseen, niin sanottuun minäpystyyvyyteen tulee luottaa. Hyvän minäpystyvyyden omaavat selviytyvät paremmin hankkeissaan ja elämässään. He toimivat sinnikkäästi myös vastoinkäymisten hetkellä. He tietävät, että omat onnistumiset ja tietämisen lähteet löytyvät jokaisesta sisältä.

4. Ymmärretään, että minä on muuttuva. Minuus on tarina minästä, se mitä kerron itsestäni muille. Näihin tarinoihin kiinnittyessään uskoo, että on olemassa jokin minä joka on erillinen ja pysyvä. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin totuuden ja vapauttaa. Itsellemme antamat nimilaput toteuttavat itseään. Käsitys pysyvästä minästä on haitallinen koska silloin ei pysty ottamaan vastaan uutta tietoa ja uusiutumaan. Tulen käsittelemään tätä ”minä tarinaa” enemmän myöhemmin blogissa kirjan Ihtohimoinen läsnäolo yhteydessä.

Kehon kuuntelusta

Joskus sitä vaan herää kysymys, että miten niin keho kertoo? Ja mistä? Lisäksi keho auttaa varsin fantastisesti olemaan läsnä. Tässä taas vähän sisäistä dialogiani.

Miten kuuntelen kehoani?

Kuuntelen kaikki tuntemuksia kehon sisällä ja aistien tuomana. Tuulenvirettä, auringon lämpöä iholla ja sitä mitä makuaisti kertoo keholle. Tietoisuuden tuomia, ei ajattelun tuottamia viestejä.

Mitä tuntemuksia?

Tuntuuko joku kehon osa raskaalta, lyökö sydän tavallisesti vai kiihkeästi, onko nälkä tai olenko kylläinen. Kaikkein helpointa on havainnoida kipua, sattuuko mihinkään. Usein myös kiinnitän huomiota, että johonkin ei enää satukaan. On päiviä jolloin yleensä vaivaavat kivut ovat poissa.

Milloin kuuntelet näitä tuntemuksia?

Koko ajan. Helpointa havainnointi on istuessa muodollisessa harjoituksessa jos niin haluaa. Silloin hengitys kertoo jo paljon kehon tilasta.

Entä muulloin?

Myös fyysisessä rasituksessa on etenkin äärirajoille siirryttäessä kuunneltava, oltava läsnä kehon tuntemuksille: Onko vielä varaa kiristää? Onko asento oikea, jotta siinä jaksaa? Tarvitseeko jokin jännitys poistaa? Tukevatko kaikki lihakset liikettä?

Eikö liikkeessä ole vaikea havainnoida?

On ja ei. Ei ole, koska jo tasapainoaisti vaatii koko ajan ärsykettä siitä miten kehon paino jakautuu. On, koska silloin myös suoritukseen täytyy keskittyä.

Camp Taji obstacle course  by The U.S. Army, on Flickr

Mikä auttaa?

Liikkeen hidastaminen, jos mahdollista, tai joskus sellaisten harjoitteiden tekeminen on hyväksi, joissa liikettä toistetaan hitaasti. Esimerkiksi ratsastaessa voi nostaa molempia jalkoja hitaasti tunteakseen molemmat istuinluunsa.

Mitä hyötyä kehon kuuntelemisesta on?

Keho on yksi ”minä”, egon ja havainnoivan itsen lisäksi. Se opettaa tietoisesta läsnäolosta ihan yhtä paljon, minun tapauksessani jopa enemmän kuin nämä muut. Kehon kuunteleminen, siitä tietoisena oleminen parantaa usein fyysistä suoritusta ja auttaa jaksamaan, puhumattakaan sen vammoja ehkäisevästä vaikutuksesta. Keho tietää koska se väsyy. Yksinkertainen harjoitus, jota olen joskus lyhyesti kokeillut on seisominen Yiquanin eräässä asennossa. Kun käsiä pitää ”pallon” ympärillä ja seisoo riittävän pitkään, keho kertoo mikä pettää ensin: kädet, olat vai selkä, ehkä jopa polvet. Keho se kertoo jos kuuntelee.

Miten niin keho on yksi minä?

Kehollakin on aistit ja kehokin kokee. Kehollisiin tuntemuksiin keskittyminen palauttaa tukevasti läsnä olevaksi tähän hetkeen. Oma kapasiteettini ei usein enää riitä egon eli ajatusten villiin vilistämiseen, kun suuntaan huomioni liikkeeseen ja hengitykseen. Sillä tavalla keho auttaa olemaan läsnä.

Mitä haluaisit oppia kehon kuuntelusta?

Uskomatonta kyllä, olen muokannut kasvisruokavalioni vuosien varrella kehoani kuunnellen sellaiseksi josta kehoni pitää, joka lisää terveyttä ja energiaa. Silti haluaisin oppia lisää erilaisista ruoka-aineista ja niiden vaikutuksista kehooni. Joistain ruuista tulee hyvä olo, toisista ihan liian raskas. Joskus taas vatsa kuplii ja möyryää saadessaan jotain epäsopivaa. Ns. Superfoodeja testaillessani olen huomannut piristäviä, rauhoittavia, iloiseksi tekeviä, ruokahalua lisääviä, vastustuskykyä parantavia ja levottomaksi tekeviä vaikutuksia. Ruokien ja ruoka-aineiden lisäksi haluaisin kokeilla lisää erilaisia urheilulajeja, joissa kehon hallintaa vaaditaan eri tavoin.

Mitä jokainen voisi kuunnella joka päivä?

Jos ei muuta niin omaa asentoa, keskilinjaa. Olenko suorassa? Onko paino jakautunut tasan? Nostanko hartioita turhaan? Jännittyykö niskani?

Aamuvarhain

Aikaisin herääminen harjoittaa tahdon voimaa.

Tässä ajatuksia aamuavaukseksi kirjasta Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito.

Jon suosittelee heräämään varhain, ei siksi että olisi tehokkaampi ja tuotteliaampi, vaan siksi, että olisi enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa***. Ajan voi käyttää tietoisuuden laajentamiseen, mietiskelyyn, olemiseen ja siihen ettei tee mitään. Rauha, hämäryys, auringonnousu ja hiljaisuus tekevät aamusta erityisen hyvän harjoittamisajan tietoiselle läsnäololle.

Sitoutuminen aikaiseen ylösnousuun ei ole riippuvainen halusta. Haluaako herätä? Ajattelevalla mielellä on aina ajatus siitä, miksi ei pitäisi nousta. Yksi päivittäisen harjoittamisen suurimmista eduista on se, että oppii näkemään ohimenevien tunnetilojen lävitse. Harjoittaminen kutsuu asettamaan riman ylemmäs, muistamaan valppauden merkityksen ja sen miten helposti lipsahdamme toistamaan vanhoja kaavoja ja unohdamme tietoisuuden ja herkkyyden.

Aamuhetki voi olla oma rutiinisi, vaikka se on kaukana rutiininomaisuudesta. Tietoinen läsnäolo on rutiininomaisuuden vastakohta. Tärkeää on millä mielellä heräät aikaisemmin. On se vain viisi minuuttia tai kokonainen tunti aikaisemmin. Herääminen pitää vain päättää ja pysyä päätöksessä, teki mieli mitä hyvänsä. Sitä on vakaa aikomus ja sisäinen kurinalaisuus.

Sunrise by StarbuckGuy, on Flickr

*** Blogin kirjoittaja herää varhain, mutta ei yksin. Ollakseen yksin heräämisen aika tulee varmasti myöhemmin elämässä.

Mielen taito, osa 2. Tietoisuustaitojen teho

Mihin tietoisuustaitojen harjoittaminen tehoaa?

Lupaamiani ajatuksia kirjasta Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita. Tämä on vielä johdantoa. Varsinaisten mielen tunteiden käsittely alkaa vasta muutaman postauksen jälkeen.

Daniel Siegelin mukaan mieli on prosessi, joka säätelee tiedon ja energian virtauksia ihmisessä. Mielen kehittäminen on siksi olennaista. Oman mielen asiantuntijana voimme ymmärtää ajatusten ja tunteiden elämää, kehon ja mielen yhteistoimintaa ja oman toiminnan vaikuttimia. Tarvitsemme vain pysähtymistä, päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä, muu tapahtuu itsestään.

Kykyämme seurata mielen tapahtumia erityisellä tavalla kutsutaan tietoisuustaidoiksi. Niiden avulla voimme säädellä sitä, miten mieleen pyrkivään aineistoon suhtaudumme ja miten sitä mielessä kuljetamme. Voimme kehittyä oman mielemme mestareiksi. Mieli ja sen vaihtelut eivät kuljeta meitä, vaan meillä on valta päättää miten mieltämme käytämme. Voimme tällöin tehdä joka hetki niin halutessamme itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, pyrkiipä mieli antamaan mitä tahansa yllykkeitä.

Anyone want to join me at the beach for a good conversation? by Stuck in Customs, on Flickr

Tietoisuustaitojen teho perustuu siihen, että ne kehittävät ihmisen kykyä kuljettaa (häiriöllistäkin) tietoa tietoisuutensa pinnan ylitse. Tiedon kuljettamisessa on kaksi olennaista vaihetta: tiedon vastaanottaminen ja irti päästäminen. Harjoittamisen avulla voi kehittää psyykkistä joustavuutta avautua uudelle tiedolle torjumatta sitä tai takertumatta haitalliseen vatvomiseen. Näin voi oppia elämään levollisemmin jatkuvassa tiedon virtauksessa lähtemättä itse mukaan. Ikään kuin katselisi vain pilviä taivaalla. Mielen kohinasta on mahdollista sanoutua irti, mikä jo yksinään saattaa parantaa elämänlaatua.

Telkkari paasto

Paljonko katsot TV:tä päivässä? Olen kerran aiemmin jo kirjoittanut Thayn ajatuksia TV:n vaikutuksista. Jos pystyy vähentämään TV:n katselua, voi antaa tilaa jollekin muulle, kuin sille mitä mielesi ottaa vastaan TV:n kautta päivittäin. TV:n eteen lösähtäminen ei ole kovin tietoista. Toisekseen se usein vie aikaa siltä mitä pidämme arvokkaana, mutta mitä emme ”ehdi” koskaan tehdä. Viekö TV sen ajan?

Ehdotus tavoitteeksi: Aikomukseni on antaa mielelleni rauhaa ja lepoa, sekä antaa tilaa pohdinnalle ja mahdollisille uusille löydöille.

1.   Kokeile olla katsomatta TV:tä kokonaiseen viikkoon, aloita muutamalla päivällä jos se tuntuu vaikealta.

2.   Huomioi halusi laittaa TV päälle.

3.   Käytä mielikuvitustasi, mitä muuta voit tehdä TV:n katselun sijaan. Tai ole tekemättä mitään, annan vain ajatusten tulla ja mennä.

4.   Katso mitä huomaat viikon kuluessa.

5.   Pidä päiväkirjaa siitä mitä koet.

Harjoitus on kirjasta Mindfulness i vardagen : vägar till medveten närvaro.



White Red Entertainment by libraryman, on Flickr



Millaisen kotialttarin olet rakentanut TV:llesi? Onnistuuko sinulta olo ilman tätä kotijumalaa? 

*** Voisin itsekin kokeilla jättää sen päivittäisen tunnin pois kunhan saan katsottua kaikki kuninkaalliset häänauhoitukset...

Mielen taito, osa 1. Esittely

Seuraava kirja, jonka ajatuksia blogissa tulee olemaan useassa osassa on Juhani Laakson kirja nimeltä Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita. Voit lukea myös Juhani Laakson mielenkiintoisen haastattelun täältä.

Kirjaa myydään seuraavalla esittelyllä useissa nettikirjakaupoissa:

Mielen taito esittelee ikiaikaisiin mietiskelyperinteisiin ja nykyaikaiseen kognitiotieteeseen pohjautuvaa tietoa mielen säätelystä. Tietoisuustaitoja voi ja kannattaa kehittää - kuten mitä tahansa taitoja. Avautumalla nykyhetken todellisuudelle ja päästämällä irti tarpeettomasta murehtimisesta ihminen antaa itselleen mahdollisuuden toimia joka tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Se, miten suhtaudumme asioihin, vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisina ne koemme. Tietoisuustaidot (mindfulness) ovat tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon taitoja, jotka edesauttavat levollista keskittymiskykyä ja paineiden ja kipujen sietokykyä. Ne tukevat myös mielialojen ja erilaisten haitallisten yllykkeiden, kuten riippuvuuksien, hallintaa. Kun oppii tunnistamaan ja hyväksymään ajatuksensa ja tunteensa sellaisinaan, ei ole enää niiden armoilla.

Kirjassa on myös käytännöllisiä, yksinkertaisia harjoituksia, jotka auttavat omiin ajatuksiin tutustumisessa ja tietoisuustaitojen kohentamisessa.

Kirjan esipuheessa kuvataan kokonaisvaltainen kehon ja mielen tila, jossa täysin levollinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva olo on mielen tasapainoa. Siitä kirja kertoo. Mieli ohjaa oikein käytettynä tunteemme, kehomme reaktiot ja ajatuksemme ehjäksi kokonaisuudeksi, jota psykologit kutsuvat aidoksi onnellisuudeksi ja buddhalainen psykologia kutsuu käsitteellä sukha. Se tarkoittaa kukoistamista ja pysyvää onnellisuuden tilaa. Ihmisten kamppailut ovat ikiaikaisia ja samoja tuottaen psyykkistä kärsimystä ja ihmisten välisiä ristiriitoja.

Tärkeää ei ole oma temperamenttimme, vaan ne teot, jotka toistamisen kautta muodostuvat tottumuksiksi ja elämäntavaksemme. Taidot ovat kokemuksellisia ja näennäisesti yksinkertaisesti opittavissa. Luomme maailman omilla ajatuksillamme, sanoilla ja teoillamme. Kirjassa käsiteltävät seitsemän mielen taitoa ovat:

1.       Läsnäolo

2.       Myötätunto

3.       Tarkkaavuus

4.       Hyväksyminen

5.       Tunnesäätely

6.       Ajatusten vapauttaminen

7.       Omistautuminen 

Ensimmäiset ajatukset ensimmäisestä mielen taidosta Läsnäolosta blogissa pian!

Maa-artisokkaa tietoisena kokkaa

Tein tässä eräänä päivänä hillittömän urakan. Sen viattomat uhrit möllöttävät kuvassa.



Maa-artisokat



Pääviljelyspalstan lumivuori oli vihdoin sulanut sen verran, että pääpuutarhuri oli päässyt kaivamaan talven yli muhineet maa-artisokat ihmisten ilmoille. Pikku palleroita kuoriessa tai ensin pestessä, oli aikaa olla läsnä. Tämän kaltaisille projekteille ei varmaan olisi kärsivällisyyttä, jos niissä ei samalla harjoittaisi. Kipeä selkä piti tällä kertaa huolen keskilinjasta, huomio pysyi mukuloiden jokaisessa kolossa ja multakokkareissa, joita poistin. Osa huomiosta toki on aina pienen lapsen puuhissa, mutta muuten tarkkaavaisuus pysyi tehtävässä.

Ainiin ja maa-artisokan palleroista, niistä tuli aivan taivaallista keittoa Hannan erinomaisella reseptillä. Tosin käytimme kerman sijaan tuorejuustoa.

Oman itsen hyvyys ja vastuu omasta elämästä

Jokaisen olisi hyvä nähdä oma hyvyytensä – sisällämme on huolenpitoa, ystävällisyyttä, kehon viisautta, ajattelukykyä ja tietoa. Itseään ei arvosta koskaan liikaa. Koska meillä on kapasiteetti sisällämme tehdä hyvää itsellemme, miksi niin usein syytämme muita elämämme haasteista?

Tässä viimeisiä muistiinpanojani kirjasta Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito. Aiemminkin olen jo kirjoittanut tietoisesta valinnasta ja itsensä herruudesta.

Liian usein elämämme lakkaa toimimasta, koska itse lakkaamme toimimasta elämässämme. Emme ota vastuuta asioista sellaisina kuin ne ovat ja työstä omia haasteitamme, omaa elämäämme paremmaksi. On mahdollista saavuttaa selkeys, ymmärrys ja syvällinen muutos juuri tässä ja nyt, kaiken tämän keskellä, oli se sitten kuinka ongelmallista tahansa. Meidän on tehtävä se itse. Kukaan muu ei voi elämäämme muuttaa.

Sen sijaan valitsemme usein, että heijastamme ongelmamme toisiin ja ympäristöömme – syytämme niitä kaikesta. Itseään ei voi paeta, olet aina siellä minne menet. Mitkään ratkaisut eivät voi johtaa kasvuun, jos ihminen ei kohtaa täysillä käsillä olevaa tilannetta ja avaudu sille tietoisesti ja anna itse tilanteen hioa itsestään terävät kulmat pehmeämmiksi. Elämä kannattaa siis hyväksyä opettajakseen. Tietoisen läsnäolon haaste on työstää juuri niitä asioita siellä missä milloinkin on.

Take Control by Craig A Rodway, on Flickr

Omaa elämäänsä havainnoidessaan kaikilla aisteilla ja keholla kaikissa tilanteissa ymmärtää usein itseään paremmin. Se vaatii kuitenkin pysähtymistä, tietoista läsnäoloa.

Silloin oppii huomaamaan kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asiat ovat osa monimutkaista kudelmaa ja yhteydessä toisiinsa hyvin hienovireisellä tavalla. Saatamme arvostaa elämää, ihmisiä, ruokaa, erilaisia mielipiteitä, jokaista hetkeä enemmän kun katsomme niitä syvällisemmin. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on jatkuvaa asioiden keskinäisen yhteyden oivaltamista.

Moni syyttää karmaa elämänsä vastoinkäymisistä. Karmassa on kyse taipumusten kasaantumisesta, joka voi saada kiinnittymään käyttäytymismalleihin, mikä taas johtaa samanlaisten taipumusten kasaantumiseen. Tietoisuus muuttaa karmaa, koska istuessaan ei anna mielenjohteiden muuttua toiminnaksi. Niitä vain katsellaan ja annetaan niiden mennä ja tulla. Niiden ei tarvitse antaa hallita. Kun niihin ei reagoi, ymmärtää suoran kokemuksen kautta että ne ovat vain ajatuksia. Tuhoisat ajatukset palavat keskittymisen, mielenrauhan ja ei-tekemisen puhdistavassa tulessa. Samoin luovat ajatukset ja oivallukset eivät muserru vahingollisten ja sekasortoisten ajatusten alle. Tietoinen läsnäolo muovaa näin tekojen ja seurausten ketjua, vapauttaa meidät kahleista, avaa uusia näkymiä hetkien virrassa.

Kun pohtii, miten asioihin ja ajatuksiinsa suhtautuu voi Väkivallattomuuden laista, Ahimsasta olla hyötyä. Sen mukaan, jos ei voi tehdä mitään hyödyllistä, haluaisin ainakin aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa. Sen ideoita mukailee myös viisi tietoisen läsnäolon harjoitusohjetta, jotka löytää Valkoisen lumpeen sivuilta. Niillä on jo pitkällä siinä, että ottaa oman elämänsä haltuun ihan itse omalla hyvyydellään, noudattaen omia arvojaan.

Y Y Y

Ps. Äitienpäivän kunniaksi linkkaan vielä tekstiin Äidin oppivuodet.