Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Kuka ohjaa elämääsi, osa 3: Tunteet

2.11.2010

Kuka ohjaa elämääsi, osa 3: Tunteet

 Tässä kolmas osa kirjareferaattia kirjasta Kuka ohjaa elämääsi. Edelliset osat täällä ja täällä.
                             Suuttuminen ei ole mikään taito,
                             kuka tahansa osaa suuttua.
                             Taito on sen sijaan suuttua oikealle henkilölle,
                             oikealla tavalla, oikeassa tilanteessa
                             ja oikeasta syystä.
                                                          Aristoteles

Tunteet näytelmässä ratkaisevat draaman lajin, onko se komediaa, tragediaa, kauhua vai romantiikkaa. Emme olisi ihmisiä jos meillä ei olisi tunteita. Tietoinen läsnäolo omassa tunne-elämässä on keino elää tunteittensa kanssa; huomioida ne mutta ei välttämättä päästää niitä ohjaamaan elämää.  Liian usein tunteet tukahdutetaan ja usein niiden havainnointi on vaikeaa koska tunne herättää toisen tunteen, eli havainnoinnin on oltava taas nopeaa

Tietoiseen läsnäoloon pyrkivän on opittava tuntemaan tunteensa, niin mieluisat kuin tuskallisetkin.
  1. Aloita havainnoimalla ja kuvailemalla tunteitasi tuomitsematta – myös negatiivisia. Voimme tunnistaa tunteet siitä miltä ne tuntuvat kehossa, missä yhteyksissä ne esiintyvät tai miten ne yllyttävät toimimaan.  Mitä paremmin tiedämme mitä tunnetta juuri nyt koemme, sitä paremmin ennustaa omaa käytöstämme. Samalla koemme olevamme oma itsemme.
  2. Nyt voit osallistua täydesti ja kokonaan. Pystyt myös välittämään tunteesi toisille niin että niiden viesti menee perille. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää myös ruumiinkieleen, ei-puhuttuun kommunikaatioon, jotta tämä toimisi.
  3. Sitten voi taas keskittyä olemaan tuomitsematta itseään siitä mitä tuntee. Tunteiden vain annetaan mennä, annetaan seuraavan tunteen tulla ja sitten vain mennä.
Itselleni tärkeä asia tietoisen läsnäolon harjoittelussa seuraa myös tätä osallistumista omana itsenään, nimittäin tunteiden peittäminen onnistuu paremmin jos niistä on tietoinen. Kaikkia tunteita ei tarvitse välittää kaikissa tilanteissa toisille. Kun tämän opin niin pystyn olemaan tehokkaampi omassa kommunikaatiossa niin halutessani ja väärinymmärrykset vähenevät. Enää ei tarvitse koko ajan valittaa että kukaan ei ymmärrä, kun mahdollisesti tunteiden takia tosiasiassa antaa ristiriitaista viestiä ympäristöönsä.

Kun tunteitaan oppii havainnoimaan, voi niitä jälleen oppia hallitsemaan esimerkiksi antamalla vastakkaiselle tunteelle enemmän tilaa. Tai toinen keino on tunteen jarruttaminen kehon avulla. Hyvä esimerkki tästä on pelko, rentoutuneena on vaikea saada paniikkikohtausta. Uskon lisäksi oman kokemuksen kautta että Itsehypnoosin avulla on mahdollista opetella tiettyjä affirmaatioita: ”Olen tyyni ja rauhallinen” ja niitä toistamalla on mahdollista jarruttaa pelkoa kehon avulla.

Samalla tavalla myös voidaan oppia antautumaan tunteelle, voi vahvistaa ilon, rakastumisen tai huolestumisen tunteitaan jos niin haluaa. Huomioitavaa on että tunteet yrittävät kertoa aina jotain ja niiden kanssa on helpompi elää jos ymmärtää syitä miksi tietty tunne tulee. Se kertoo jotain siitä mitä ihminen on.

Ei kommentteja: