Kirjaan lähes joka päivä ylös kiitollisuuden aiheeni ja jaan niitä täällä blogissakin. Aika ajoin aiemminkin olen jo palauttanut jokapäiväisen kiitollisuuden kirjaamisen osaksi päivärutiinejakin. Aina välillä se on jäänyt ja sitten taas muistan muistikirjani. Opin tavan kun ensimmäisen kerran sain kosketuksen tietoiseen läsnäoloon työväenopiston kurssilla. Syitä tähän tapaani ovat:
ù On mukava huomata, että löydän melkein joka päivästä jotain positiivista
ù Opettelen huomaamaan, mitä olen saanut ja mitä minulla jo on sen sijaan, että haaveilisin jatkuvasti jostain muusta tai paremmasta
ù Opettelen arvostamaan arkea ja elämää, olemaan tyytyväisempi omaan elämääni
ù Opettelen arvostamaan ihmisiä, jotka antavat minulle kiitollisuuden aiheita
ù Opettelen olemaan itselleni armollinen, jotkin omat tekoni saavat minut kiitolliseksi ja arvostamaan omia kykyjäni
ù Opettelen kiittämään myös kolhuista tai vaikeista tunteista, koska ne myös kasvattavat
ù Huonomman hetken tullen voin palata vanhoihin kiitollisuuden aiheisiin ja lukea miten hyvin kaikki oikeastaan onkaan
ù Kiitollisuuden tunne kasvaa ja lisääntyy, kun tietoisuustaitojen avulla oppii kiitollisuuttaan seuraamalla huomaamaan tarkemmin oman elämän kiitollisuuden lähteet.
ù Kiitollisuuden väitetään olevan yksi onnen tekijä…
 |
| Snow and water by Tambako the Jaguar, on Flickr |
Aika yllättävästä paikasta Terveyskirjastosta (!) löytyi lyhyt kirjoitus kiitollisuudesta, jonka lainaan tähän.
Helppo harjoitus?”Kiitollisuus on määritelty positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy ottaessamme vastaan jonkin vapaaehtoisen lahjoituksen tai teon. Monissa uskonnoissa se on sisäänrakennettuna ja usein osana harjoitettavia rituaaleja. Positiivisen psykologian piirissä on kuitenkin osoitettu, että kiitollisuuden tunne voi olla hyödyllinen kenelle tahansa ihmiselle. Alan uranuurtaja Robert Emmons ( 2007) korostaa sen olevan vastalääke negatiivisille tunteille. Se myös merkitsee, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä, mitä meillä jo on.
Robert Emmonsin ja Michael McCullough´n (2003) mukaan mahdollisia hyötyjä kiitollisuusharjoituksesta ovat optimismin ja positiivisten tunteiden lisääntyminen, parempi unen laatu ja lisääntynyt toisten auttaminen. (Artikkelikokoelma kiitollisuustutkimuksesta Emmons, McCullough, 2004.)
Kiitollisuusharjoitus suuntaa huomiosi pois epäonnistumisista ja pettymyksistä ja vahvistaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa. Toisaalta kiitollisuudentunteet suojaavat stressaavien ja negatiivisten elämänkokemusten ja kriisien keskellä. Kyky tuntea kiitollisuutta vahvistaa myös sosiaalisia siteitä ja parantaa ihmissuhteita. Pahantahtoinen vertailu muihin ihmisiin vähenee, jolloin myös kateus vähenee. Kiitollisuus vähentää myös negatiivisia tunteita kuten vihaa, katkeruutta ja ahneutta. Loppujen lopuksi kiitollisuus estää ihmisiä pitämästä hyviä asioita elämässä itsestään selvyytenä. Se myös suuntaa huomion nykyhetkeen.
Tässä siis harjoitus, joka sopii kaikille, mutta erityisesti henkilölle, joka pitää kaikkia hyviä asioita itsestään selvinä eikä osaa arvostaa sitä: KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJAPidä päiväkirjaa asioista, joista olet elämässäsi kiitollinen. Tee seuraavan ohjeen mukainen merkintä päiväkirjaasi joka sunnuntai-ilta kymmenen viikon ajan: "Elämässämme on monia asioita, pieniä ja suuria, joista voisimme olla kiitollisia. Mieti kuluneen viikon tapahtumia ja kirjoita päiväkirjaasi viisi asiaa, joista olet kiitollinen." ”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti