Selailen usein Thich Nhat Hahnin kirjaa Peace is every step. Näin talven keskellä jaan tänään palan vanhaa viisautta kukasta.
Vanhan Zen tarinan mukaan Buddha näytti suuren munkki- ja nunnayleisön edessä kukkaa. Hän ei sanonut sanaakaan. Koko yleisö oli hiljaa yrittäen ymmärtää Buddhan elettä. Sitten yhtä äkkiä Buddha hymyili. Hän hymyili, koska joku yleisössä hymyili hänelle ja kukalle. Tämän munkin nimi oli Mahakashyapa ja hän oli ainoa joka hymyili. Buddha hymyili hänelle takaisin ja sanoi: ”Olen siirtänyt oivalluksen aarteeni Mahakashyapalle". Tarinaa on kerrottu pitkään ja monen sukupolvet ovat miettineet sen sanomaa.
 |
| IT IS A BEAUTIFUL DAY by **Aina**, on Flickr |
Thay sanoo sanoman olevan hyvin yksinkertainen. Jos joku näyttää sinulle kukkaa, hän haluaa sinun näkevän sen. Jos ajattelet liikaa, menetät kukan kauneuden. Munkki joka hymyili, ei ajatellut, vaan oli omana itsenään valmis ymmärtämään kukan katsomisen viisauden ja hymyili.
Tämä on haaste kaikille. Mitä kaikkea menetät kun luet samalla sähköpostiasi tai näpelöit kännykkääsi kun puhut jonkun kanssa? Mitä tänään olet jo menettänyt? Jos emme ole omana itsenämme läsnä kaikissa tilanteissa, menetämme paljon. Minulle kirjassa oleva esimerkki lapsen hymystä on koskettava. Jos lapsi hymyilee sinulle, etkä ole läsnä, mietit tulevaa tai mennyttä tai muita ongelmia, lapsi ei ole todella olemassa sinulle. Silloin pitää palata siihen hetkeen, siihen todellisuuteen. Siinä hetkessä voit nähdä lapsen hymyn.
Kirjassa on kukasta kertovassa luvussa myös runo, joka on Thayn ystävän kirjoittama. Hän on todella katsonut kukkaa, syvään. Omana itsenään, läsnä olevana. Daalia kukka on runon ”sinä”.
 |
| A PART OF ME by **Aina**, on Flickr |
Standing quietly by the fence,
you smile your wondrous smile.
I am speechless, and my senses are filled
by the sounds of your beautiful song,
beginningless and endless.
I bow deeply to you.
Ymmärsitkö mitä luit?
Olitko täysin läsnä?
Tekisiköhän koko tämän tekstin uudelleenlukeminen tietoisempana päivästäsi aurinkoisemman?
Omastani se teki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti