Teemme päivittäin satoja päätöksiä, jotka vaikuttavat omaamme ja muiden hyvinvointiin: Ottaako kakkua vai piirakkaa, mennäkö nukkumaan vai valvoa, auttaako ystävää, katsoako TV:tä. Miten osaisi tehdä viisaampia päätöksiä? Tässä ja Nyt kirja valottaa jälleen kerran sitä miten päätösten tulisi olla tietoisempia.
Ensin on hyvä tiedostaa nämä päätöksen paikat. Tiedostamaton elämä saa meidät ihmettelemään junnaavaa viimeistä viittä kiloa tai kuka käyttää luottokorttiamme. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen auttaa huomaamaan paremmin, mitä olemme tekemässä. Nekin meistä, jotka eivät pidä itseään ”riippuvaisina”, sortuvat jollain elämänalueella huonoihin päätöksiin.
Yleensä tunnemme olomme epämiellyttäväksi, jos emme onnistu elämään tavoitteidemme mukaisesti. Syyllisyys ja häpeä saavat meidät käyttäytymään entistä tuhoisammin. Kun harjoitamme tietoista läsnäoloa huomaamme aikeemme. Tulemme tietoisiksi sekavista tunteistamme. Ja huomaamme tekevämme päätöksiä hyvän ja pahan väliltä. Meidän on mahdollista tuntea herkemmin päätösten vaikeamminkin havaittavat vaikutukset.
Syy- ja seuraussuhteista pysyy tietoisena, jos muistaa kehittää tietoista läsnäoloa jatkuvasti. Päivittäinen epämuodollinen harjoittaminen eri askareissa tekevät tietoiseksi tunteista, jolloin ne muuttuvat luonnollisiksi ”ojennuskeinoiksi”, jotka ohjaavat lempeästi toimimaan oikein. Myös omien virheiden korjaamisen tärkeys korostuu. Oikaiseminen helpottaa oloa ja poistaa taakan.
Tietoisen läsnäolon yhteenkuuluvaisuuden periaate puolestaan johtaa viisaaseen käytökseen ihmissuhteissa. On helpompaa olla reilu ja antelias.
 |
| sanaa, zollverein kubus, 2003-2006 by seier+seier, on Flickr |
.:Työnarkomaani?:.
Monet joko tekevät tai välttävät töitä pakonomaisesti. Pakonomaisen työnteon taustalla on usein pelko epäonnistumisesta tai siitä, että jää kaksin oman mielensä kanssa ilman työn tarjoamaa säännöllistä seuraa. Seuraa jatkuva stressi, rentoutuminen ja muiden kanssa toimeen tuleminen vaikeutuvat. Sekä liiallinen työnteko, että laiskottelu ovat kumpikin kokemusten välttämisen muotoja.
Kun käännämme huomion näihin tunteisiin sen sijaan, että välttäisimme niitä, suhteemme työhön tasapainottuu. Tietoisen läsnäolon harjoittamisen avulla näemme, mitä halujemme ja pakonomaisen käytöksen takana piilee. Silloin aistiärsykkeen ja toiminnan väliin aukeaa harjoittamisen myötä tila, joka antaa mahdollisuuden valita viisaasti.
Lue lisää:
Tässä ja nyt - Esipuhe Tässä ja nyt – 1. Miksi tietoinen läsnäolo on tärkeää?
Tässä ja nyt – 2. Perusasioita
Tässä ja nyt – 3. Mikä on sinun pakopaikkasi?
Tässä ja nyt – 5. Harjoittamisesta
Tässä ja nyt – 6. Lisää harjoittamisesta
Tässä ja nyt – 7. Ihmisten yhteenkuuluvuudesta ja minästä
Tässä ja nyt – 8. Tunteiden hyväksymisestä kuunteluun
Tässä ja nyt – 9. Lainaa lapselle epämukavuuden sietokykysi
Tässä ja nyt – 10. Vanhemmuusrikoksia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti