Kiukutteletko, kun päivä ei mennyt ihan putkeen? Mitään ei saanut aikaiseksi ja menit taas liian myöhään nukkumaan? Tuttu tunne. Oliko sinulla kiire päivä? Kiukutteletko perheenjäsenillesi huonosti menneestä päivästä? Millaisen päivän haluaisit? Tiedätkö sitä edes? Tietoinen läsnäolo tai sen perusperiaatteet tuntuvat välillä ristiriitaisilta. Tämän kirjoituspäivänä kolme perusperiaatetta johtivat kahteen ristiriitaan.
Näitä mietin, kun mennyt päivä ”tuntui vähän hukatulta”. Tietoisen läsnäolon perusperiaatteiden mukaan meillä on vain tämä hetki. Aina olisi syytä elää se täysillä, eikä hukata elämäänsä. Tästä tulee tietysti paineita, ainakin suorittaja minussa herää. Toisen periaatteen mukaan olisi hyvä osata vain olla. Tässä on selvä ristiriita, mutta kuvittelen oivaltaneeni aiheesta jotain.
Soimatessani itseäni siitä miten päivän aikataulut eivät olleet menneet ihan putkeen, mieleeni tuli ensin se, että millaisen päivän sitten olisin halunnut? Tiedänkö sen? Jos tiedän, niin teenkö tietoisia päätöksiä siitä miten aikani kulutan? Omalla kohdallani menneessä ”hukatussa päivässä”, näissä molemmissa oli vikaa. En tiennyt mitä olisin halunnut ja en todellakaan tehnyt tietoisia valintoja siitä mihin aikani käytin.
 |
| 03/365 Splishy splashy *Explored* by -mrsraggle-, on Flickr |
Sitten törmäsin toiseen ristiriitaan, kun leikin ajatuksella kirjoittaa toivomani päivän kulku. Se tuotti oivalluksen. Jos liian tiukkaan aikatauluttaa koko päivän, ei jää sijaa olemiselle, eikä spontaanille hetkessä ololle. Sille elämiselle, mikä on täysillä elämistä. Se on oikeastaan olemista, eikä puuhaamista.
Erityisen tärkeänä koen tässä hetkessä olon ja pienen lapsen touhujen seuraamisen. Jos päivä on täyteen aikataulutettu, saatan menettää jonkun uuden sanan tai hassun uuden leikin seuraamisesta tulevan ilon. Eli vielä pitäisi pitää mielessä kolmas periaate, tartu hetkeen. Siitä se todellinen läsnäolo ja elämän eläminen muotoutuvat.
Luumukylän sivuilla on tähän sopiva Mindfulnessin määritelmä muistutukseksi:
Mindfulness on energia jonka avulla voidaan olla tietoisia ja läsnä nykyhetkessä. Se on jatkuvaa elämän harjoittelua syvälle luotavaavasti jokaisessa hetkessä. Tietoisena olo on todella elossa olemista, nykyhetkessä ja yhtenä ympärillä olevien ihmisten ja askareitten kanssa. Tarkoituksena on tuoda keho ja mieli harmoniaan tiskejä tiskatessa, autolla ajaessa tai aamusuihkussa.
2 kommenttia:
Miten yhdistää tietoinen läsnäolo ja suunnitelmat/ voiko koko päivän olla tietoisesti läsnä elämässään vai vain hetkittäin=? Jos koko päivän tietoisesti on läsnä lasten kanssa, voiko samalla saada tehtyä arkiaskareet läsnäolevasti ja rauhallisesti keskittyen? Arjessa lasten kanssa läsnäoleminen on vaativaa; jatkuvasti huomio/ja tehtävät vaihtuvat..
Kiitos kysymyksestä ja kommenteista. Totta, elämä on haastavaa! Vastaan tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan.
Minulla on ajatus, että vuosikymmeniä harjoittaneet voivat olla läsnä koko ajan. Dalai Lama sanoi, ettei hänkään ole. Me perässä tulevat olemme vain hetkiä läsnä tai mielenrauhassa.
Tietoinen läsnäolo on mielen luonnollinen tila, meillä on vain niin paljon kaikkea mikä vaatii huomiotamme, että olemme tottuneet olemaan autopilotilla.
Ensin voi vaikka opetella muistamaan olemaan läsnä jossain valitsemassaan arkiaskareessa. Kun se "sujuu", tai on sujuakseen, niin sitten voi ottaa toisen.
Minulla on myös ajatus, että tietoinen läsnöolo auttaa pysymään suunnitelmissa, koska koko ajan tekee tietoisia päätöksia siitä mihin aikansa käyttää. Eli voi olla apua suunnitelmassa pysymiseen.
Tärkeää on olla läsnä ja nähdä lapsi edes hetkittäin joka päivä. Keskittyä vaikka johonkin leikkiin yhdessä.
Ei muuta kun kokeilemaan!
Lähetä kommentti