Kirjoittajan mukaan tietoiseen läsnäoloon tulisi suhtautua kuin hyvään kuntoon, jonka saavuttamiseen vaaditaan siihenkin harjoittelua. Yksi hienoimpia puolia on se, että tietoisen läsnäolon harjoittamiseen voi ryhtyä aivan niin intensiivisesti kuin meitä itseämme haluttaa. Kenelle tahansa on hyötyä siitä, että pyrkii elämään jokapäiväisessä elämässään läsnä, eli harjoittamaan epämuodollisesti. Säännölliset, toistuvat, muodolliset harjoitukset taas tarjoavat tilaisuuden havainnoida mielen harharetkiä ja miltä tuntuu olla todella läsnä.
 |
| Château Jemeppe Hargimont by ***Images***, on Flickr |
Ñ mielen tyhjentämistä – vaan sen huomiointia mitä mieli kulloinkin tekee, mitä ajatuksia tulee ja menee. Harjoittaminen opettaa havainnoimaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia.
Ñ tunteiden poistamista – vaan niiden huomioimista selkeästi ja toiminnan suhteuttamista niihin.
Ñ elämästä vetäytymistä – vaan elämistä entistä selkeämmin huomaten kaikki elämän ylä- ja alamäet.
Ñ autuuteen sulautumista – siihenkään ei tule takertua, jos joskus tuntuu autuaalta, se on ihan ok. Jos joskus tuntuu joltain muulta niin ei myöskään näihin ”epäonnistumisiin” tulee jäädä.
Ñ tuskan pakenemista – vaan kykyä kokea sitä, koska harjoittaminen opettaa pidättäytymään tekemästä niitä asioita, joita yleensä teemme tuskaa lievittääksemme. Kärsimykseen reagoiminen hyväksyen tulee oppia, kamppailun ja välttelyn sijaan.
Ñ uskontoon kääntymistä – Buddha on sanonut olevansa vain tavallinen, herännyt ihminen, mielen hoitaja, mielen kärsimyksen lieventämisen opettaja.
Seuraavassa osassa enemmän, siitä mitä harjoittaminen on.
Lue myös edelliset osat:
Tässä ja nyt - Esipuhe Tässä ja nyt – 1. Miksi tietoinen läsnäolo on tärkeää?
Tässä ja nyt – 2. Perusasioita
Tässä ja nyt – 3. Mikä on sinun pakopaikkasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti