Tässä ja Nyt kirjan muodollisen harjoittamisen ajatuksia tässä lisää. Pitääkö hengityksen tarkkailussa pysyä? Mihin muodollinen harjoittaminen tähtää ja miten se tekee jokaisesta hengen vedosta mielenkiintoisen. Tietoisen läsnäolon harjoittajalla ei ole koskaan tylsää!
.:Jonkin aikaa harjoitettuasi:.
Edellisessä kirjoituksessa neuvottiin aloittamaan harjoittaminen kiinnittämällä huomio johonkin yhteen kehon tuntemukseen, kuten hengitykseen. Jos mieli tyyntyy erittäin rauhalliseksi, voi jopa irrottautua yhteen asiaan keskittymisestä ja suunnata huomion siihen mitä tietoisuudessa on selvimmin läsnä, esim. ympäristön ääniin, istuvan kehon tuntemuksiin.
Tätä sanotaan valikoimattomaksi tietoisuudeksi. Mieli saa vaeltaa, mutta nouseviin ajatuksiin ja mielikuviin tulee suhtautua tietoisesti, eikä jäädä niihin. Tämä on kuitenkin jo haasteellista harjoittamista ja todellista tietoista läsnäoloa. Jos keskittyneisyys sallii, se saattaa onnistua. Molempia harjoittamistapoja kuitenkin tarvitaan!
Lopullinen tietoisen läsnäolon harjoittamisen tavoite on oppia hyväksymään millaiset kokemukset tahansa, mutta sitä ei tarvitse saavuttaa kerralla. Tavoitteena voi olla oppia elämään tietoisesti läsnä koko ajan, mutta alkuun pääsee ottamalla muutaman tai edes yhden epämuodollisen harjoituksen päiväohjelmaan.
Jokainen voi varautua siihen, että jossain vaiheessa harjoittamista mieleen tulee miellyttäviä tai epämiellyttäviä ajatuksia tai tunteita. Joitain niistä on vaikea käsitellä.
Tietoisen läsnäolon harjoittamista tukevat monet muistuttajat, jotka kertovat omasta paikastamme elämänkehässä, muutoksen vääjäämättömyydestä sekä yhteydestämme muihin ihmisiin ja maailmaan. Muistuttajat voivat olla tietoista läsnäoloa käsitteleviä kirjoja, ohjelmia, eri perinteiden kirjoituksia tai symboleita tai uskonnollisia kirjoituksia.
 |
| cottage 01 by Chris Pederick, on Flickr |
.:Vastalääke:.
Harjoittaminen on tehokas vastalääke ikävystymiseen. Sen sijaan, että kuvittelisi seuraavaa viihdyttävää hetkeä, voi kääntää huomion tämän hetken näkymiin ja ääniin jotka juuri nyt aistit. Kiinnostu siitä mitä on tapahtumassa. Yhtäkkiä huomaat, että aina on kiinnostavaa tekemistä! Tällä tavalla tulet tietoiseksi siitä, mitkä toiminnat edistävät tietoista läsnäoloa ja mitkä vahvistavat tiedostamattomuutta.
Tietoisen läsnäolon harjoittaminen eri tavoilla parantaa kykyä käsitellä tilanteita joissa tunteet ryöpsähtävät. Niin sanottu pelastusrengasharjoitus pistää takaisin huomion nykyhetkeen. Panemme vain merkille kehon tuntemukset ja toivotamme kokemuksen tervetulleeksi.
.:Seuraus:.
Vähitellen saatat huomata epävarmuuden ja muutoksen olevan helpommin hyväksyttävissä. Omanarvontunnon ja egon pönkittäminen ei enää tunnu tärkeältä, eli voittaminen tai häviäminen, kiitokset tai moitteet menettävät merkityksensä. Ajatuksia ei enää tarvitse uskoa, kun näkee niiden menevän ja tulevan. Opit hyväksymään sen mitä kulloinkin tapahtuu, mielihyvän tavoittelu ja kärsimyksen välttäminen eivät enää hallitse elämää. Voit olla avuksi läheisille, kun kyky olla läsnä ja hyväksyä heidät sellaisinaan lisääntyy.
Lue myös edelliset osat:
Tässä ja nyt - Esipuhe Tässä ja nyt – 1. Miksi tietoinen läsnäolo on tärkeää?
Tässä ja nyt – 2. Perusasioita
Tässä ja nyt – 3. Mikä on sinun pakopaikkasi?
Tässä ja nyt – 5. Harjoittamisesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti