.:Lapsen temperamentti ja varhainen vuorovaikutus:.
Tämä kirjoitus perustuu kehityspsykologian tohtori Niina Komsin työväenopistoluentoon 23.9.2009 jonka aiheena oli: Pikkulapsen temperamentti ja varhainen vuorovaikutus. Kirjoitin aiemmin siitä miten jokaisella on oma temperamentti. Se sanelee miten lapsi kokee vastoinkäymiset, kuinka reagoi pään lyömiseen lattiaan, kuinka paljon äänet häiritsevät jne. Jokainen vanhempi haluaa, että oma lapsi olisi ”helppo”, aina aurinkoinen ja esimerkiksi helposti missä vain nukkuva. Siitä miten oman lapsen temperamentin ottaa ja miten paljon sitä vertaa toisten lapsiin voi olla paljon vahinkoa. Temperamenttierojen olemassaolon ymmärtäminen ohjaa ensimmäisen kerran polulle, joka antaa mahdollisuuden kunnioittaa lapsen integriteettiä, eli oikeutta tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Mielestäni ei ole olemassa kilttejä lapsia, vaan ”kiltteys” on subjektiivinen tulkinta lapsen temperamentista.
Jokaisen vanhemman olisi pyrkiessään ymmärtämään omaa lastaan ja vertaillessaan omaa mussukkaansa toisten lapsiin, hyvä tiedostaa temperamentin ilmeneminen lapsen reaktioissa. Tärkeää on arjen sujuminen, mutta huomio kannattaa kiinnittää asioihin joihin voi vaikuttaa. Samalla olisi hyvä ymmärtää miten voi vaikuttaa. Lapsi on tunnettava sellaisena kuin hän on. Lapsi ei osaa teeskennellä. Arjen sujuvuuteen vaikuttaa se mikä on lapselle helppoa, entä vaikeaa? Miten vuorovaikutus kannattaa? Tärkeää on tiedostaa, että lapsi ei mene rikki, vanhempi voi yrittää uudelleen tai hakea apua.
 |
| Yotsuba: Tagged!? by Manic Toys, on Flickr |
.:Määrittelyitä:.
Wikipedian mukaan Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä yksilöllistä reagoimis- tai käyttäytymistyyliä, joka erottaa hänet muista. Se perustuu yksilön biologiseen ja geneettiseen rakenteeseen. Jokaisella ihmisellä temperamentti on yksilöllinen ja synnynnäinen. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen perusta. Vasta kasvatus ja ympäristö muokkaavat synnynnäisestä temperamentista persoonallisuuden. Synnynnäinen temperamentti näkyy aina ihmisen tavoissa, mutta kasvun ja kehityksen kautta hänestä voi tulla esiin aivan uusia piirteitä ja hän oppii hallitsemaan temperamenttiaan.
Temperamenttityypit jaetaan kolmeen luokkaan: helppoihin, haastaviin ja hitaasti lämpeneviin. Mikään niistä ei ole toistaan parempi tai huonompi, helpompi tai vaikeampi ja siksi niiden tiedostaminen voi auttaa aikuista ymmärtämään ja kunnioittamaan kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita. Se on aina subjektiivinen kokemus ja vanhemman suhtautuminen vaikuttaa temperamentin kehittymiseen. Jos haluaa syvällisemmin ymmärtää temperamenttieroja ja -tyylejä, kannattaa tutustua Myers-Briggs-tyyppi-indikaattoriin (MBTI).
.:Temperamentin ilmenemisominaisuudet:.
Temperamentti rakentuu jo varhaisille eroille, joilla on biologinen pohja perimässä. Se näkyy ulkoisessa käytöksessä ja hermostollisessa ja biologisessa yksilöllisyydessä. Temperamentti on kehittyvän persoonallisuuden ydin. Se ennustaa sosiaalista ja emotionaalista kehitystä, mutta siihen vaikuttaa paljon myös vuorovaikutus. Temperamentti vaikuttaa subjektiivisiin tilennekokemuksiin, motivaatioon ja kykyihin. Temperamentti rakentuu ominaisuuksista, yksilöllisistä synnynnäisistä reagointitaipumuksista joita ovat:
1. ärsytyskynnys, pieni tai suuri
2. aktiivisuus, energisyys
3. reaktioiden intensiivisyys
4. rytmisyys, säännöllisyys
5. sopeutuvuus
6. yleinen mieliala
7. lähestyminen, vetäytyminen
8. sinnikkyys
9. häiriytyvyys, keskittymiskyky
.:Temperamentin näkyminen arjessa:.
Temperamentti vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan. Teorioiden mukaan se vaikuttaa reaktioiden voimakkuuteen ja herkkyyteen samoin kuin reaktioiden säätelyyn. Ihan vauvana synnynnäiset tekijät ovat vallalla, mutta kokemukset (positiiviset ja negatiiviset tuntemukset) vaikuttavat temperamentin kehitykseen ja kypsymiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä voi pitää turhautuneisuuden lisääntymistä, kiukun laantumista tai hymyilyä.
.:Vanhemmalla lapsella temperamentti näkyy arjessa:.
· aktiivisuutena, passiivisuutena mm. motoristen taitojen harjoittelussa (erot pysyviä vielä 5-6 vuotiailla)
· turhaantumis-, tai ärtymisalttiutena
· lähestymistaipumuksena
· pelokkuutena
· tarkkaavuuden kestona
· hymyn ja naurun määränä
· ääntelyn määränä
· surumielisyytenä ja alakulona
· havaintoherkkyytenä (esim. kuinka hiljaiset äänet ärsyttävät)
· vahvojen ärsykkeiden tuottamana mielihyvänä (esim. kovat vauhdit keinussa)
· heikkojen ärsykkeiden tuottamana mielihyvänä
· suhtautumisena hellittelyyn
· rauhoittuvuutena lohdutettaessa
· yleisenä ”toipumisnopeutena” jännityksestä tai kiihtymyksestä
Lapsen temperamenttiprofiili, aktiivisuus-herkkyys-sinnikkyys, vaikuttaa kokemiseen, oppimiseen ja toimintaan. Eri lapset suhtautuvat temppurataan, retkelle lähtöön, ruokapöydässä istumiseen ja vaikka potalla istumiseen eri tavoin. Tapaa ei voi muuta kuin hyväksyä!
 |
| Yotsuba Arrives by Manic Toys, on Flickr |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti