Ihan ensimmäiseksi täytyy raportoida mahdollisesta edistymisestä. Olen nyt muutaman päivän miettinyt että mistä mahtaa johtua että en ole hengittänyt edes joka päivä arjen haasteellisissa tilanteissa (kurja puhelu, lapsi kitisee, astia särkyi, posti toi suuren laskun) kolmesti syvään. En ole jotenkin tarvinnut sitä. Tilanteita on mielestäni kuitenkin ollut, elämä potkii ihan normaalisti päähän. Huomaan että en ole hermostunut näistä pienistä asioista niin että tarvitsisin laskemista! Tulin siihen tulokseen että ehkä tämä intensiivinen jokailtainen hengitykseen keskittyminen tulee myös päivittäiseen elämään ja rauhoittaa yleisesti helposti hermostuvaa mieltä. Voisikohan olla? Teen toki laskemisharjoitusta epämuodollisesti arkiaskareiden lomassakin.
.:Illan Hengitysharjoitus.:
Tämän perjantai-illan hengittelin jo uusilla, viikon 2 ohjeilla. Aikaa käytin 16 minuuttia tällä kertaa työhuoneen lattialla pimeässä. Kerran tarkistin kelloa kun vasta 10 minuuttia oli mennyt. Nilkat särkivät koska niitä oli piinattu jo kurssi-illan aikana istumaharjoituksissa. Muuten keho tuntui rauhalliselta ja hyvältä hengitellä. Nyt kun keskitin hieman enemmän huomiota ajatusten tulemiseen ja menemiseen, niitä tuli vähemmän. Ennenkin on joskus auttanut kun vain totean ajatuksen tulemisen ja sitten päästän sen tietoisesti menemään. Taisin ainakin kaksi kertaa todeta että nyt menivät egon jutut liian pitkälle ja aloitin laskemisen alusta. Laskutkin menivät muutaman kerran sekaisin, aina välillä lasken sisään hengityksellä edelleen yk-, kun se pitäisi aloittaa uloshengityksellä. Olen tyytyväinen siihen että hengitys pysyi luonnollisena, eikä pidentynyt.
Portaissa otin hengityksen nyt illalla ja aamulla mukaan ja se hidasti liikettä vähän edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti