.:Tiistain harjoituksesta:.
Asia on nyt niin että vasemman reiden ojentaja on niin jumissa, että se lähes estää istumisen jalat ristissä tai koukussa yleensä. Ihan mahdotonta keskittyä hengittämiseen paikoillaan. Ja mikään muu istuma-asento ei tunnu hyvältä harjoituksen kannalta ja makuulla nukahdan heti. Pystyin istumaan vain 15 minuuttia. En tällä viikolla pysty tekemään lihakselle juuri mitään, lauantaina on kolmen tunnin spinning maraton. Kaikki tekeminen tällä viikolla tähtää tämän suorituksen maksimointiin. Reiden jumitus ei toistaiseksi satu pyöräillessä, mutta venytys saattaisi avata jotain muuta, joka alkaa sattua. Outo logiikka varmaan, mutta vuosien kokemuksella en nyt uskalla tehdä mitään. Ennenkin tämä lähestymistapa on toiminut. Lauantain lihasrääkki luultavasti parantaa vaivan itsestään tai sitten korjaan sen sunnuntain venyttelyillä.
 |
Path to Edge Bodhisattvas by h.koppdelaney, on Flickr |
Keho siis häiritsee keskittymistä hengittämiseen, mutta jatkan yrittämistä! Tämä on kuitenkin vain egon juoni, joka yrittää estää harjoittamista... Vaellus jatkukoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti