Presenteismi: Läsnä mutta poissa

Fakta-lehti esitteli elokuussa 2011 työelämän ilmiön nimeltä presenteismi. Työntekijä on työpaikalla, mutta ei saa mitään aikaan. Ajatukset harhailevat muissa asioissa ja virheitä sattuu. Presenteismillä vaikuttaisi olevan paljon yhtymäkohtia tiedostamattomaan elämään ja autopilotilla elämiseen. Uskaltaisin jopa väittää tietoisen läsnäolon olevan sen vastalääke. Tässä Fakta lehden artikkeli hieman lyhennettynä. Mistä presenteismissä on kyse? Miten sitä voi estää? 

.:Hyvän johtajan alaisilla presenteismia on merkittävästi vähemmän:.

Tutkimusten mukaan tehoton oleskelu työpaikoilla alkaa olla suurempi ongelma kuin sairauspoissaolot. Taustalla voi olla esimerkiksi työpaikan huono ilmapiiri, motivaation puute, piilevä masennus tai jokin muu sairaus. Tiedostavatkohan ihmiset huonon olon lähteensä?

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen havaitsi ilmiön tutkiessaan työn imua. Reilu kymmenen prosenttia haastatelluista ei juuri koskaan päässyt työssään niin sanottuun flowvaiheeseen. Korkeintaan kerran kuussa he kokivat työnsä tärkeäksi ja tunsivat itsensä tarmokkaiksi, Tutkimukseen osallistui muun muassa opettajia, hammaslääkäreitä sekä palvelualalla ja metsäteollisuudessa työskenteleviä.

"Porukka on työpaikalla, muttei anna parastaan. Käyttämätön potentiaali jää hyödyntämättä”, Jari Hakanen tiivistää. Havainnot olivat lähtölaukaus uudelle tutkimukselle. Hakanen on käynnistämässä työssä innostumista ja samalla myös työssä tylsistymistä tutkivaa hanketta.

"Tylsistyminen on tunnetila. Siksi on tärkeää mitata työntekijöiden kokemuksia, eikä yksinomaan tylsyyttä työn ominaisuutena. Ilmiön taustalla on monia syitä. Yksi voi olla tunnustus vaje: työntekijä ponnistelee kovasti saarnatta koskaan kiitosta ja kokee olevansa täysin korvattavissa.  Onko järkeä rehkiä ja uhrata työlle itsensä ja vapaa-aikansa, jos kukaan ei huomaa?"

Hakanen arvioi, että leipääntyminen voi olla seurausta myös työntekijäin korkeista odotuksista. Työntekijä haluaa tehdä hienoja ja palkitsevia töitä eikä suostu vähempään. Tylsistymistä aiheuttaa myös rutiinien ansa: työ kyllä sujuu, mutta kipinä jaa puuttumaan. "Yksitoikkoiselta tuntuvaan työhön jumittuneen kannattaa olla valppaana ja etsiä itselleen stimulanssia kouluttautumisesta tai uusista haasteista työssä, esimerkiksi mentorina toimimisesta."

Tutkimuksen alustavat tulokset paljastavat, että heikkoina ja keskitasoisina pidettyjen johtajien alaisilla presenteismiä esiintyy yhtä paljon. Sen sijaan hyvän johtajan alaisilla presenteismiä on merkittävästi vähemmän. "Heikon pomon alaisilla sairaana työssäolon todennäköisyys on liki kaksinkertainen hyvän pomon laisiin verrattuna."

Tehoton oleskelu työpaikalla ei ole yksinomaan suomalainen ilmiö. Hakanen kertoo lukeneensa arvioita, joiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa presenteismi aiheuttaa satojen miljardien dollarien menetykset vuodessa.

Absent by D.Munoz-Santos, on Flickr

.:Esimerkki presenteismistä: sairaana töissä:.

Yritykset vahtivat sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia, Poissaolokustannusten pienentyminen ei kuitenkaan välttämättä lisää yrityksen voittoa tai vapauta kapasiteettia. Selittävänä tekijänä voi olla yksi presenteismin muoto eli sairaana töissä ilmiö.

Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö, tutkija Kimmo Vanni, kertoo esimerkin: määräaikainen työntekijä tulee töihin vähän sairaanakin, koska hänellä on mielikuva, että sairastavaa työntekijää ei vakinaisteta. Senkin Vanni on havainnut, että kun lama uhkaa ja yritys on irtisanomassa väkeä, kukaan ei haluaisi jäädä sairauslomalle. "Yt-neuvottelujen yhteydessä siivotaan myös pois paljon sairastavia, ellei heillä satu olemaan jotakin organisaatiota hyödyttävää erityistaitoa", Vanni sanoo.

Vanni valmistelee paraikaa väitöskirjaa koetun johtamisen ja presenteismin välisestä yhteydestä. Tutkimuskohteena on suuren, pirkanmaalaisen yrityksen työntekijät ja esimiehet. Kyselyaineiston lisäksi tutkijalla on käytössään diagnoosin mukaan luokiteltuja rekisteritietoja yrityksen työntekijöiden sairauspoissaoloista.

"Sairaana töissä ilmiön tutkiminen osoittautui arkaluontoiseksi, koska siinä sivutaan tabuina pidettyjä aiheita kuten yksilön tuottavuutta ja johtamisen oikeellisuutta. Olen saanut kuulla kommentteja, että eikö ole parempi, että työntekijä tulee sairaana töihin ja tekee edes osan töistä kuin ettei hän tule ollenkaan ja kaikki työt jäävät tekemättä."

.:Presenteismi heikentää työilmapiiriä:.

Yrityksiä kiinnostaa se, miten presenteismi vaikuttaa tuotantokykyyn. Vanni kertoo kehitteillä olevasta menetelmästä, joka mittaisi koetun työkyvyn ja presenteismin välistä suhdetta sekä presenteismin aiheuttamaa tuottavuuden menetystä. "Tuottavuusvaikutusta lopputuotteiden määrään on vaikea mitata, mutta todennäköisesti se on pieni. Sen sijaan presenteismi vaikuttaa voimakkaasti työpaikan ryhmädynamiikkaan ja ilmapiiriin, koska muut työntekijät joutuvat paikkaamaan niiden työt, jotka eivät kykene suoriutumaan tehtävistään."

.:Lojaalius pitää työpaikalla:.

Japanissa työntekijä saattaa jäädä oleskelemaan työpaikalle, vaikka onkin saanut päivän työt tehdyksi. Kimmo Vanni teki tästä havaintoja ollessaan vuoden Miyagin yli opistossa tutkimassa sosiaalista robotiikkaa.

"Organisaatioasteikolla alemmalla tasolla oleva työntekijä ei kovin helposti lähde töistä kotiin, jos esimieskään ei ole lähtenyt. Itämaisissa kulttuureissa tämän tyyppinen presenteismi on hyvin yleistä." "Suomessa hierarkia ei ole niin kova kuin jossakin muualla eikä pomoja tarvitse mielistellä niin paljon. Se on kuitenkin havaittu, että liian motivoiva esimies voi saada jopa hyvin sairaan työntekijän tulemaan työpaikalle. Työpanos jaa silloin erittäin heikoksi ja työtapaturman riski on suuri."

Kuormittuminen sairaana voi johtaa vakavampaan sairauteen. "Lisäksi yrityksen tehtäväkohtainen resursointi vääristyy - työ jonka tekee yksi täysin työkykyinen, saattaa vaatia kahden vajaatyökykyisen panoksen, Henkilö kustannukset työtä kohden ovat siis kaksinkertaiset."

Vannin mukaan epävirallista keskustelua käydään siitä, liittyykö sairaana työssä ilmiö yrityksen kulttuuriin. "Yrityksen suhtautuminen sairauspoissaoloihin tai hetkellisiin terveydentilan heikkenemisiin toki muovaa työntekijöiden käyttäytymistä. Avoin ja luottava organisaatio antaa työntekijöille mahdollisuuden jääda sairauslomalle heti oireiden alettua ja on siten edesauttamassa myös nopeaa töihin palaamista.".

Vältä presenteismi:

• Tartu uusiin haasteisiin aina kun mahdollista

• Tarkastele omia odotuksia työssä  ovatko ne epärealistisen korkeat?

• Huolehdi omasta osaamisestasi

• Juttele esimiehen kanssa mahdollisuuksista laajentaa omaa toimenkuvaasi

• Älä lykkää sairauslomalle jäämistä, muuten ongelmat vain pitkittyvät.

Lue lisää:

Presenteismi
Tuottavuus, terveys ja presenteismi

Presenteismi  Paikalla, mutta poissa

Miten presenteismi vaivaa lääkäriä?

Tietoisuustaidot elämäntapana: Johdanto

Kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi on kirjoittanut Viktoria Konstenius. Kirjan ajatukset, jotka olivat erityisen mieleenpainuvia, ovat seuraavaksi alkavan kirjoitussarjan aiheena. Kirjaa ei ole suomennettu ja kömpelö otsikko on siis omani. Tietoisuustaitojen harjoittamisen on mielestäni oltava elämäntapa, muuten se ei ole kantavaa.

Kirjaa myydään seuraavalla kuvauksella:

Mindfulness - medveten närvaro som levnadsstrategi är en bok som kan förändra ditt liv! Den här boken hjälper dig att delta i livet medan det pågår. Mindfulness handlar om att få balans i tillvaron och att vara närvarande i ögonblicket - att leva här och nu. Mindfulness - medveten närvaro som levnadsstrategi ger dig en introduktion till centrala tankebegrepp inom mindfulnesstraditionen.

Det handlar om hur man kan förhålla sig till sig själv, sin kropp, sina tankar, sina känslor, sina val, sin omgivning - helt enkelt hur man kan förhålla sig till livet.

Boken innehåller beskrivningar på övningar som utgår från kroppen och dess sinnen och som är lätta att praktisera i vardagen. Boken passar både nybörjaren och dig som söker en nytändning i mindfulnessträningen. Den kan även användas som underlag för reflektion och samtal och som upplägg för kurser. Låt dig inspireras!

Kirjailija Viktoria Konsteniuksen vei järjestelmällisen harjoittamisen tielle seuraavassa kuvattu kokemus metsässä.

Kirjailija jäi kävelylenkillään sitomaan kengännauhojaan kävelyn aikana. Hän oli jo hikinen ja päätti samalla ottaa juotavaa ja vähentää vaatteitaan. Sillä hetkellä hän tuli, kuin salama kirkkaalta taivaalta, tietoiseksi siitä kuinka keho oli lämmin ja kuinka hikinen iho oli kaulassa ja kasvoissa.

Sitten hän oli kiinnittänyt huomionsa lämpimään uloshengitykseensä nenän kautta. Sisään hengityksellä hän tiedosti ilman muuttuneen happirikkaaksi, viileäksi ja raikkaaksi nenässään. Hän oli paikoillaan hetken ihmettelemässä tätä tuntemusta. Hengitys kulki: sisään – kylmää ilmaa, ulos – lämmintä ilmaa. Jonkin ajan kuluttua ympäröivä luonto tuli hänen tietoisuutensa, ensin hajut.

Kokemus toi hänelle selvän kuuluvuuden yhteen ympäristön kaiken elävän kanssa. Kokemus tuli hänelle kun hän oli siihen valmis. Hän oli oppinut suuntaamaan tarkkaavaisuutensa ja syventämään tarkkaavuuttaan tietoisesti.

Kirjoittaja sanoo muodollisen harjoittamisen vahvistaneen häntä mm. saamalla hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi, tehnyt hänet tietoiseksi sisäisestä dialogista, tunnemaisemasta ja kehon signaaleista. Hän tuntee oppineensa tuntemaan itsensä paremmin ja löytäneensä tapoja työstää asioita joissa hänen tulee kehittyä. Lisäksi hän tuntee iloa niin pienten kuin suurtenkin asioiden edessä jatkuvasti.

Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään kirjan ajatuksia. Kuten tavallista olen jättänyt tarkat harjoittamisohjeet ja erilaisiin tilanteisiin tarkoitetut harjoittamisohjeet käsittelemättä. Perusohjeet, joita voi noudattaa, on käsitelty blogissa kirjoituksissa Istutaan ja Hengitetään ulos ja Hengitetään sisään.

Terveysvaikutteinen metsä

Minulla on ajatus, että mieleni lepää ja uudistuu metsässä. Näistä luonto ja retkikokemuksista voi lukea blogini Metsässä osion alta lisää. Helsingin ladun jäsenlehdessä oli kirjoitus luonnon terveysvaikutuksista ja siinä viitattiin kolmeen mielenkiintoiseen artikkeliin. Tästä havaitsemastani luonnon vaikutuksesta on tieteellistä todistetta! Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys vain kasvaa.

.:Kaupungistunut elämä:.

Yli puolet maailman ihmisistä elää kaupunkialueilla. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Siihen liittyvät sairaudet ovat länsimaissa lisääntyneet voimakkaasti.

Osa mielenterveysongelmista ja sydänsairauksista johtuu välillisesti stressistä. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu stressin aiheuttavan elimistössä kielteisiä fysiologisia vaikutuksia. Akuutti ja krooninen stressi sekä riittämätön stressistä palautuminen aiheuttavat pitkä­aikaisia terveyshaittoja. Luontoympäristö on monille yksi tärkeä keino hallita elämän paineita, stressiä ja ehkäistä sairauksia.

Ympäristöllä on tärkeä merkitys sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnillemme. Tutkimusten mukaan miellyttävän ympäristön tunnusmerkkejä ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi.

Lähes kaikki luontoon liittyvät asiat ovat positiivisia, olivatpa kyseessä marjastus, sienestys, tilan- ja metsäntuntu, vapaus, rauha, hiljaisuus, eläimet, esteettisyys tai muut aistikokemukset. Erityistä on, että luonnossa eläinten, tuulen ja veden äänetkin koetaan hiljaisuutena.

Jokamiehen oikeudet tarjoavat juuri suomalaisille erityisen hyvät mahdollisuudet mennä metsään ja luontoon.

Cycling, sheltered by the Giants by Vainsang, on Flickr

.:Luonto auttaa:.

Tutkimustulokset kertovat kaupunkilaisten vielä melko tiiviistä luontosuhteesta. Luonnossa liikkumista pidetään henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteenä. Liikuntahyödyn lisäksi luonnosta saadaan elämyksiä ja ulkoilu tarjoaa mahdollisuuksia joko vetäytyä omaan rauhaan tai ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Elpymiskokemukset mieluisissa luontoympäristöissä olivat tutkimuksissa selvästi vahvempia kuin mieluisissa kaupunkiympäristöissä. Luontoympäristöjen välilläkin oli eroja. Parhaiksi alueiksi koettiin laajahkot metsä- tai virkistysalueet sekä rannat. Puistoja pidettiin vain vähän rakennetun ympäristön mielipaikkoja elvyttävämpinä.

Tutkimukset osoittavat vierailun luontoalueilla muun muassa parantavan huomiokykyä ja työstä suoriutumista sekä kohentavan mielialaa. Lisäksi oleskelu luonnonympäristöissä (verrattuna kaupunkiympäristöön) on yhdistetty muun muassa sydämen sykkeen ja ihon sähkönvälityskyvyn vaihteluun sekä alentuneeseen verenpaineeseen, lihasjännitykseen ja elimistön stressihormonien pitoisuuksiin. Jännittyneisyys häviää jo muutamassa minuutissa ja mielialan muutokset tasoittuvat parissakymmenessä minuutissa.

Tutkimuksissa on todettu lisäksi ihmisen valkosolutuotannon lisääntyneen. Toisin sanoen pystymme säännöllisten metsäkeikkojen seurauksena paremmin puolustautumaan bakteereita ja tulehduksia vastaan.

Ulkoilun ja muun luonnossa virkistäytymisen hyvinvointivaikutukset näkyvät kolmella tavalla.

1.   Luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä ja luonnon tapahtumien seuraaminen tuottaa mielihyvää.

2.   Luonto innostaa liikkumaan, joka auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä.

3.   Monet ulkoilu- ja luontoharrastukset edesauttavat sosiaalisten kontaktien hoitamista ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia niistä vetäytymiseen.

Jokainen tietää, kuinka vaikea on lähteä liikkeelle. Liikunta itsessään ei välttämättä anna kaikille riittäviä mielihyvän kokemuksia. Sillä, missä liikkuu, on kuitenkin merkitystä. Luonto vie huomion pois suorittamisesta ja luonnon yksityiskohtien havainnointi antaa mielihyvää. Samalla tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan. Luontoympäristöissä voi valita itse nopeuden, liikkumistavan, ajan ja paikan. Tai sitten luonnossa voi vain olla ja ihmetellä. Sekin on hyväksi.


.:Oikea annos luontoa?:.

Luonnossa oleskelu ja ulkoilu vaikuttavat myönteisesti ihmisen kokemaan psyykkiseen terveyteen. Luontokokemukset vaikuttavat mielialaan lisäämällä positiivisia ja toisaalta vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa, kun lähiviheralueita käytetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2–3 kertaa kuukaudessa.

Metsässä ei tarvitse viettää koko päivää: jo puoli tuntia kerrallaan riittää. Metsäannoksen parantava vaikutus heikkenee, jos metsä­retkestä tulee suoritus, joka tehdään kiireellä. Mitä useammin metsässä käy ja mitä kauemmin siellä viihtyy, sitä paremmin ihminen voi.

Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla päivittäin metsässä tai luonnossa keskimäärin vähintään 20 minuuttia. Kun henkinen kuormitus kasvaa, palautuminen vaatii vähintään kaksinkertaisen ajan. Pitkään jatkunut stressi ja keskittyminen tasapainottuvat vasta yli kaksi tuntia kestävällä metsäannostuksella.

Määrää siis itsellesi raitista ilmaa luontoa kaikkien vaivojesi ensisijaiseksi lääkkeeksi!

Lähteet:

Uutta tietoa metsien terveysvaikutuksista
Luonto elvyttää ja terapoi
Luonnon terveysvaikutusten tutkimus laajenee

PS. Synttäriarvonta-aikaa jäljellä enää muutama päivä, eli kuun loppuun. Kirja arvotaan 1.12.

 

Elämästä ja Kuolemasta – 11. Ikuisuus hetkessä

  

Alamme päästä loppuun Tiibetiläisen kirjan elämästä ja kuolemasta kanssa. Tässä viimeiset sekalaiset, mutta ei sekavat ajatukset.

.:Kolme viisauden työkalua:.

Kirjan mukaan kolme viisauden työkalua ovat

1.   Kuunteleminen ja kuuleminen – siten, että päästää itsensä avautumaan täydellisesti ja irrottaa kaikesta ennakkoluuloista, käsitteistä ja ideoista. Tyhjä mieli on valmis kaikkeen. Mitä enemmän ja enemmän kuuntelee, sitä enemmän ja enemmän kuulee.

2.   Mietiskely ja ajattelu syventävät ymmärrystä. Ne siirtävät oivallukset arjessa päästä sydämeen ja teoiksi.

3.   Meditaatio, muodollinen harjoittaminen auttaa soveltamaan oivallukset käytäntöön.

.:Polun löytäminen:.

Aluksi opettajan löytämistä tärkeämpää on löytää opetuksen totuus ja noudattaa sitä. Se auttaa löytämään opettajankin. Kirjoittaja kehottaa noudattamaan sitä inspiroivinta polkua, joka sopii itselle parhaiten. Sitten käytä järkeäsi ja pysy polulla, paneudu valitsemaasi tiehen. ”Oppimalla yhden saavuttaa kaikki.”

Kaikki kohtaavat yrityksestään huolimatta usein vaikeuksia ja pettymyksiä, ristiriitaisuuksia ja epätäydellisyyttä. Kaiken kärsimyksen alku ja juuri on tietämättömyys, siihen asti kun vapauttaa itsensä siitä.

Meillä on jokaisella buddhaluonto, sisäinen opettajamme.

This stream... by knittinandnoodlin, on Flickr

.:Dzogchen:.

Dzogchen on alkuperäinen, täydellisen hereilläolon tila.

Opettajat sanovat, että saadakseen meditaatiossa katsomuksen vakaaksi, on tärkeintä ensin hallita harjoitus erikoistilanteessa esim. retriitissä. Siellä kaikki olosuhteet ovat edulliset. Vaikkei Dhogchenissa ole eroa meditaation ja tavallisen elämän välillä, ei harjoittamista pysty integroimaan arkielämään ilman kunnon istuntoja. Ennen kuin ei saa tietoisuuden virtaa jatkumaan koko ajan ja kaikissa tilanteissa, ei se toimi myöskään epäedullisissa olosuhteissa. Niissä silloin eksyy ajatusten ja tunteiden viemänä erehdysten valtaan.

"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään ja ikuisuutta hetkessä"

- William Blake

Lue aiemmat osat:

Elämästä ja kuolemasta – 1. Johdanto
Elämästä ja kuolemasta – 2. Kuoleman peilissä
Elämästä ja kuolemasta – 3. Arvaamaton on kuoleman hetki
Elämästä ja kuolemasta – 4. Tänään on hyvä päivä kuolla
Elämästä ja kuolemasta – 5. Toivo tyhjyydestä
Elämästä ja kuolemasta – 6. Muuttumaton on mielen luonto
Elämästä ja Kuolemasta – 7. Sellin ovi on auki
Elämästä ja Kuolemasta – 8. Tarkkaavaisuus tuo mielen kotiin
Elämästä ja Kuolemasta – 9. Mielen aukko
Elämästä ja Kuolemasta – 10. Meditaatio ei jätä meditoijaa

Yliannos

Tiedät perehtyneesi ja takertuneesi liikaa tietoisen läsnäolon harjoittamiseen kun:

ü  Et enää osaa antaa neuvoja tai jokainen ”neuvosi” toiselle on: hengitä kolme kertaa syvään, ennen kuin reagoit

ü  Et halua puhua, vaan ehdotat herkästi: Istutaan.

ü  Autosi puskuritarrassa lukee: Ajatuksesi eivät ole todellisuus

ü  Nukkumaan mennessä sinun täytyy sulkea silmät väkisin

ü  T-paidassasi lukee: Rakastan hiljaisuutta

ü  Ainoa ravinnonlähteesi on mandariini, jonka syöt tietoisesti (tai no, joskus rusina)

ü  Zafu-tyynysi on vakuutettu Lloydsilla Lontoossa.

ü  Teekupissasi lukee: It will pass.

ü  En enää pysty muistamaan monettako kertaa istut samana päivänä

ü  Siteeraat sujuvasti Zen tarinoita tilanteeseen kuin tilanteeseen

ü  Kätesi ja jalkasi ovat pysyvästi juuttuneet käyttämääsi istuma-asentoon

ü  Käsityksesi vapaapäivästä on istua ja hengittää

ü  Olet pysyvästi hidastunut, koska havainnointiin menee aikaa ja mietit ennen kuin reagoit

ü  Leposykkeesi lähenee 40 lyöntiä minuutissa

ü  Sinua ihmetyttää mihin ennen käytit aikasi

ü  Loman ajankohta valitaan sen mukaan milloin pääsee pisimmälle retriitille.

ü  Mietit koko ajan miten vain saisit olla

ü  Jalkasi eivät irtoa lootusasennosta ilman väkivaltaa

ü  Lääkärisi mielestä sinun pitäisi alkaa harrastaa jotain reipasta

ü  Olet niin rauhallinen, että ylitsesi kävellään

ü  Menet nukkumaan siten, että pystyt heräämään täysin valveille koska vain

Tunnustatko? Tunnustan ainakin osan...

Random Acts by mtsofan, on Flickr

Elämästä ja Kuolemasta – 10. Meditaatio ei jätä meditoijaa

Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta jatkaa edelleen muodollisen harjoittamisen teemaa. Harjoitus vie moniin eri suuntiin ja on ehdoton edellytys viisauden löytymiselle. Mutta se minä huijaa.

.:Pysyvä läsnäolon tila:.

Tärkeää ei ole harjoituksen kesto, vaan se, että se vie sinua tiettyyn tarkkaavaisuuden ja läsnäolon tilaan, jossa olet avoin ja saat sisimpääsi yhteyden. Kirjoittaja neuvoo jopa meditoimaan pätkissä – tauollakin pysy läsnä olevana. Silloin harjoittaminen liukuu arkeen. ”Vaikka meditoija jättäisi meditoimisen, ei meditaatio jätä meditoijaa.” Meditaation integroiminen kaikkeen toimintaan on sen perusta, pääasia ja tarkoitus. Harjoittamisen ja jokapäiväisen elämän välillä ei ole kuilua. Siihen pääsee vain säännöllisellä harjoittamisella.

Meditaation jälkeinen tyyni ja keskittynyt mielentila tulisi jatkua kaikessa tekemisessä. Kun syö niin syö, ja kun nukkuu, niin nukkuu. Kun on läsnä kaikessa mitä tekee, eivät mitkään minän hajottavat virikkeet estä olemasta siinä läsnä. Jopa terveydentila hyötyy positiivisesta mielentilasta.

Kaikkea kaunista, luontoa, miellyttäviä kohtaamisia voi käyttää meditaation inspirointiin ja niistä voi ammentaa motivaatiota. Tämän jo Einstein tiesi.

"Ihminen on osa kokonaisuutta, jota kutsumme Universumiksi. Ihminen on osa, jota aika ja paikka rajoittaa. Ihminen kokee itseään, ajatuksiaan ja tuntemuksiaan erillisenä kaikesta muusta… tavallaan kuin optinen tietoisuuden harha. Tämä harha on vankilamme, rajoittaen meitä haluihimme ja kiintymykseemme vain muutamaan läheisimpään ihmiseen. Tehtävämme on vapauttaa itsemme tästä vankilasta laajentaen myötätuntomme rinkiä käsittämään kaikki elävät olennot ja koko kauniin luonnon. "

~ Albert Einstein

354 Red Sunset-Bourgogne by I Am Not I, on Flickr

.:Minä hengellisellä polulla:.

Aluksi harjoittaminen on minän mielestä mahtavaa ja suurta. Mutta sitten kun opetukset alkavat koskettaa syvästi ja joudumme vastakkain omaa itseämme koskevan totuuden kanssa, kipupisteet ärtyvät ja alkaa tulla vaikeuksia. Tästä jatkamiseen ei auta muu kuin se, että tajuaa minän yrittävän huijata.

Vain harjoittamalla se toinen viisas olento sinussa saa yhä enemmän vahvuutta ja alkaa auttaa sinua. Kuuntelemalla tätä opasta saa yhä enemmän opastusta ja löydät enemmän ja enemmän viisauden ja onnen hetkiä elämässäsi.

Lue edeltävät osat: 
Elämästä ja kuolemasta – 1. Johdanto
Elämästä ja kuolemasta – 2. Kuoleman peilissä
Elämästä ja kuolemasta – 3. Arvaamaton on kuoleman hetki
Elämästä ja kuolemasta – 4. Tänään on hyvä päivä kuolla
Elämästä ja kuolemasta – 5. Toivo tyhjyydestä
Elämästä ja kuolemasta – 6. Muuttumaton on mielen luonto
Elämästä ja Kuolemasta – 7. Sellin ovi on auki
Elämästä ja Kuolemasta – 8. Tarkkaavaisuus tuo mielen kotiin
Elämästä ja Kuolemasta – 9. Mielen aukko

 

Pahinta

Pyöräilen lähes päivittäin tämän julisteen ohi. Mietin sen sanomaa.

Pahinta ei ole, että maailma ei ole vapaa vaan, että ihmiset ovat opetelleet olemaan kahlittuja.

- Milan Kundera

Mitä on pakko tehdä tänään?

Ovatko ne pakot vain ajatuksia?

Tee työtä jolla on elämän tarkoitus

Millainen on hyvä työ tai paras ura juuri minulle? Entä mikä on elämän tarkoitus? Voiko nämä yhdistää? Paljon kysymyksiä, jotka vaativat tietoisia päätöksiä, ja niistä päästään myös läsnäolon tarpeeseen. Kauniissa metsässä vaeltelu meni työelämän pohtimiseksi.

Nuuksion retkellä oli parasta seuraa, hyviä ystäviä kaksin kappalein. Harhauduimme pahasti suunnilleen ensimmäisessä polunhaarassa, mikä on meidän paljon yhdessä luonnossa liikkuneelle kokoonpanolle hyvinkin tyypillistä. Amatöörit. Olimme niin innostuneita kulkemaan kauniin kovaa virtaavan joen alajuoksua, että suunta hukkui ja rämmimme kosteassa loppusyksyn metsässä takaisin polulle yli 40 minuuttia. Sitten ei enää huvittanutkaan liikkua minnekään.

Lepotaukoa laavulla seurasi pieni pyrähdys muodon vuoksi toiseen, alun perin suunniteltuun suuntaan. Palasimme takaisin samalle laavulle ja pääsimme päivän tärkeimpään asiaan: hyviin eväisiin. Käydyt keskustelut niitä syödessä työstä ja sen merkityksestä jäivät mieleen pyörimään ja ansaitsevat tulla blogiin kirjatuiksi.

.:Työn tarkoitus ei ole elämän tarkoitus:.

Määrittelimme laavun leirinuotiolla työelämää. Pohdimme sitä, mitä kukin kanssavaeltaja haluaa työltään. Jokainen meistä on nähnyt jo vuosia raakaa työelämää ja todistanut itselleen ja muille mihin pystyy. Puhuimme siitä, mitä työltä haluamme. Välillä tuntuu siltä, että pitäisi hakea uutta ja etsiä uusia mahdollisuuksia. Mitä jos näin onkin hyvä? Juuri tässä työssä näiden asioiden parissa voi ihan hyvin olla hyvä. Entä jos se riittää ja kelpaa?

Harhaanjohtanut joki

Onko elämää muuallakin kuin töissä? Kysyin vaellusseuralaisilta, voiko olla niin, että työn ei tarvitsisikaan olla elämän tarkoitus? Jos se olisikin jokin muu, mihin purkaa itseään tai mistä saada se tarkoitus. Se voi olla niin yksinkertaista. Työtä tehdään tietty tuntimäärä viikossa ja sitten loppuajan voi omistaa ihan mille vain haluaa.

Mistä elämän merkityksen tai tarkoituksen löytää? Tätä on Pientä elämää etsimässä-blogissakin mietitty. Marikka Bergman kirjoittaa:

Matka kohti merkityksellistä elämää alkaa armollisuudesta itselle: omien toiveiden ja rajojen tunnistuksesta. Missä haluan olla mukana, missä taas en? Mistä juuri minä löydän elämääni merkityksen ja tarkoituksen.

Entä jos ei saavuttaisikaan kaikkea, vaan vain osan?

Entä jos pysähtyisikin elämään tätä hetkeä, eikä aina kurkottelisi eteenpäin?

.:Mielekäs työ ja mielekäs elämä:.

Itselle ja elämäntilanteelle sopiva, mielekäs työ kuulostaa hyvältä. Se voisi tuoda elämään tasapainon tunteen. Oletko miettinyt sinulle mielekästä työtä sen verran, että tiedät kuka se on, joka haluaa muutosta työhönsä? Haluatko itse vai haluaako äitisi? Kenen todellisuudesta nämä vaatimukset ovat peräisin? Haluatko itse vai haluatko siksi, että naapurillakin on näennäisen hieno ura? Kaikki retkellä mukanaolijat tiedostivat tarpeen pohtia näitä kysymyksiä tarkemmin.

Uran vastapainona pidetään downshiftaamista. Minulla on siihen kaksijakoinen suhtautuminen, aivan kuten Veera Luoma-Aholla: Downshiftaaminen on joskus virhe. Kaikesta hänen sanomastaan en ole samaa mieltä, mutta tästä Hesarin kolumnin kohdasta kyllä:

.. voisi muistuttaa siitä, että työuralla eteneminen voi olla merkityksellistä, luovaa ja mielekästä. Esimiesasemassa maailmaa voi yleensä muuttaa enemmän kuin yhdessäkään vapaaehtoistyössä. Itsenäisyyttä, vapautta ja riippumattomuutta voi saada myös vaikka perustamalla yrityksen tai pitämällä huolta omista rahoistaan.

Voiko olla niin, että hienoa uraa ja hyvää elämää ei ole olemassa yhtä aikaa? Kyllä on, päätimme, jokaisen pitää vain määritellä ne itselleen. Tärkeää on hyväksyä niiden muuttuva luonne. Se mikä on nyt hyvä, ei ehkä enää toimi muutaman vuoden kuluttua.

.: Päätöksiä ei tarvitse tehdä:.

Ajatus kuitenkin kalvaa, että riittääkö tämä tässä ja nyt uraksi ja elämäntehtäväksi? Pahinta on jos huomaa kymmenen uravuoden kuluneen ja kaiken ajan menneen johonkin mitä ei miellä tarkoituksen mukaiseksi. Usein sanotaan, että työssä vietettyä aikaa katuu, jos se tapahtuu perheen kustannuksella. Downshiftaus- ratkaisuiden vaarana kuitenkin on, että ura katkeaa kotona olemiseen tai työajoissa pysymiseen. Uralle ei ole välttämättä paluuta, jos on muutaman vuoden downshiftannut.

Fakta on se, että vain muutos on pysyvää. Päätöksiä tehdessään on aina lohduttauduttava sillä, että päätös tehdään tässä ja nyt. Siinä on käytössä tämän hetkinen paras tieto ja tunne. Tilanne muuttuu joka tapauksessa, mutta paremmin ei olisi voinut päättää. Päätöksen tekoa parempi ratkaisu on olla tekemättä päätöstä. Pysähtyä elämään tätä hetkeä tässä ja nyt.

Ne eväät laavutulilla

Laavulla tulen ääressä oli ihanaa. Tulvivat syysojat olivat hienoja pyörittäessään syyslehtiä. Umpimetsästä rämpimästä päästyämme polku oli helppokulkuista. Metsä odotti jo pakkasta ja lunta. Luonto muuttuu, kaikki muuttuu. Välillä aurinko pilkisteli ja ilahdutti koko seuruetta, vaikka meillä oli lopuksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia siihen mikä on työn ja elämän tarkoitus. Parempi elää ja olla läsnä tässä ja nyt, se riittää.

Elämästä ja Kuolemasta – 9. Mielen aukko

Siinä sitä sitten istuu. Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta käskee etsimään mielen aukkoa ja pysymään siinä. Sitten siitäkin päästetään irti.

.:Mieli meditaatiossa:.

Jos mieli ei puno mitään, se on luonnostaan onnellinen, niin kuin vesi, kun se ei liiku, se on luonnostaan läpinäkyvää ja kirkasta. Mielen annetaan meditaatiossa olla yksinkertaisesti niin kuin se on. Mielen annetaan olla luonnollisessa tilassaan, muuttumattomana, jolloin se etsiytyy todelliseen luontoonsa, joka on onni ja kirkkaus. Mieltä ei pidä pakottaa, kontrolloida, juhlallisuuden ja erikoisuuden tunteita (”nyt mä meditoin”) ei tarvita mihinkään. Rentous ja valppaus ovat tasapainossa, juuri oikein viritettyinä.

Niin kauan kun on mieli, on myös ajatuksia ja tunteita. Ne ovat mielen omimman luonnon säteilyä ja sen ilmaus. Ne nousevat mielestä ja häviävät mieleen. Nousipa mitä hyvänsä, se ei ole ongelma. Jos siihen ei reagoi, ja on kärsivällinen, se palaa omimpaan luontoonsa. Meditaation avaruudessa voi katsoa ajatuksia ja tunteita täysin puolueettomasti.

Kun katsoo tarkkaan, havaitsee kuinka ajatusten välissä on aina aukko. Siinä aukossa mielen luonto on näkyvissä. Työ meditaatiossa on antaa ajatusten hidastua ja tehdä niiden välinen aukko selvemmäksi ja selvemmäksi.

A Tree in the Snow by Stuck in Customs, on Flickr

.:Pysy vapaana:.

Meditoidessa saattaa saada kaikenlaisia, hyviä ja pahoja, kokemuksia. Selkeyttä, ajatuksettomuutta, onnea – kaikki ne ovat sinänsä hyviä kokemuksia, kunhan niihin ei jää kiinni. Jos pysyttelee vapaana, niistä tulee oivalluksen materiaalia. Negatiiviset kokemukset ovat siunaus ja niitä vastaan taistelemisesta luopumisesta oppii eniten.

Toisaalta taas saattaa saada sekavia, unenhorteisia ja ajelehtivia tiloja. Silloin tulee suoristaa selkänsä, puhaltaa keuhkoihin tilaa puhtaalle ilmalle ja suunnata ajatukset kirkkaaseen avaruuteen mieltä piristääkseen.

Käyttipä mitä metodia hyvänsä, anna sen häipyä taka-alalle siinä vaiheessa kun luonnostaan pääset valppaaseen, avaraan ja elämää sykkivään tilaan. Jos se häiriytyy, ota jälleen jokin sinua auttava tekniikka avuksesi.



Lue myös edelliset osat:
Elämästä ja kuolemasta – 1. Johdanto
Elämästä ja kuolemasta – 2. Kuoleman peilissä
Elämästä ja kuolemasta – 3. Arvaamaton on kuoleman hetki
Elämästä ja kuolemasta – 4. Tänään on hyvä päivä kuolla
Elämästä ja kuolemasta – 5. Toivo tyhjyydestä
Elämästä ja kuolemasta – 6. Muuttumaton on mielen luonto
Elämästä ja Kuolemasta – 7. Sellin ovi on auki
Elämästä ja Kuolemasta – 8. Tarkkaavaisuus tuo mielen kotiin

Puhuva kone: Tää hetki

Suomen nuorimmalla räppärillä on sanomaa. Pidä se!

Olipa kerran pieni poika koulun discossa,
näki räp-artisteja riimejä viskomas.
Kerto niille et oon kirjotellu vähä,
saisko tulla teidän studiolle äänittämää?
Ne vastas myöntävästi, et vaikka heti tänää,
omakustanteena kolme levyy ehti väsää.
Elastinen kuuli mun jutuista sen jälkee,
yhdessä duunattiin lisää musaa jälleen.
Mä koitan jatkaa samalla linjalla,
pidän omaa juttuu tukevasti pinnalla.
En mistää hinnasta luopuis täst jutusta,
kuulakärkikynällä mä mustetta rustaan.

Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.
Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.

Syljen biitille kamaa nii kauan kun mä voin vaa, mä tahdon jatkaa tätä, mä tahdon loistaa.
Olla maailmalla, tahdon räppii hoilaa, tahdon olla kunnon Mc ja stressin poistaa.
Elämä kaunista niin kuin Miss Universum, pettymine on ku hyisen kylmä lumipesu. Hrrr!
Nyt sit on huvittelut huviteltu, tää on puolet hauskempaa ku mitä oon kuvitellut.

Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.
Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.

Puhuva kone!
Puhuva kone!

Kohta tiedätte kuka mä oon ja mitää duunaan, eli käyn tavallist kouluu ja Rähinäl luuraan.
Loppujen lopuks en oo mikää erikoinen, kirjotan mun omat räpit, eikä kukaan toinen!
Laitan ite omat sanani mun suuhun, enkä mä tietenkää suostuisi muuhun.
Oli mukava räpätä teille kaikille, okei, ja nyt sä tiedät kuka on Puhuva kone. Jea!

Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.
Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppii, koettu vähä lisää, kokemusta paljonki.
Tartun hetkeeni, kerron tarinani, elämää mun silmin, se on sanomani.

Jea!

Elämästä ja Kuolemasta – 8. Tarkkaavaisuus tuo mielen kotiin

Muodollinen harjoittaminen on mitä parhain tarkkaavaisuusharjoitus. Blogissa on paljon kirjoituksia muodollisesta harjoittamisesta. Tässä yksi näkökulma lisää Tiibetiläisestä kirjasta elämästä ja kuolemasta.

Tapoja meditoida on monia, mutta ne ovat metodeja, eivät itse meditaatio. Jokaisen tulisi löytää itselleen parhaat keinot kaikkiin tilanteisiin. Se on inspiroiva ja luova tapa löytää meditaation henki, ja joku voisi sanoa meditaation asento.

Tarkkaavaisuusharjoitus on mielen tuominen kotiin ja samalla olemuksemme kaikkien puolien hyväksyminen. Rauhaan jääminen saa olemuksemme eri puolet asettumaan, sulamaan ja ystävystymään. Silloin ymmärrämme paremmin itseämme ja perusluotommekin saattaa näyttäytyä. Samalla harjoitus purkaa meissä olevia negatiivisia tunteita, koska se tekee niistä näkyviä ja hyväksyttäviä. Asteittain alat tuntea olon hyväksi omissa nahoissaan. Lisäksi vielä harjoitus paljastaa hyvän sydämesi, sillä se hävittää ja poistaa epäystävällisyytesi.

Forest on a foggy winter day by follc, on Flickr

Kirjoittaja sanoo meditaatiota opettaessaan: ”Tuokaa mieli kotiin. Ja laskekaa irti. Ja rentoutukaa.” Hän tarkoittaa seuraavaa;

1.   Mielen tuominen kotiin on tarkkaavaisuusharjoittelua, jolla mieli tyynnytetään kääntymällä sisään ja siinä tilassa lepäämistä.

2.   Irtilaskeminen on takertumisen vankilasta vapautumista, kun ymmärtää miten mieli aiheuttaa kaikki kivut, pelot ja masennukset.

3.   Rentoutuminen auttaa mieltä olemaan jännittynyt ja tarkkaavainen.

Meditoidessa ”vain levätään” tässä luonnollisessa suuressa rauhassa. Mielen sisäisen ympäristön on oltava oikea, siihen ei sisälly pinnistelyä, eikä yrittämistä. Huumori ja väljyys auttavat tarkkaavaisuutta harjoittaessa.

Kehon ja ympäristön suotuisuus nostavat meditaation ja oivalluksen esiin automaattisesti. Keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa ja asento ja asenne ovat inspiroituneet. Mitä hyvänsä aistit, anna kaiken olla ja älä takerru mihinkään. Lisäksi tarvitaan ”vain” itsekunnioitusta ja luottamusta siihen, että harjoitus kantaa.

Lue edelliset osat: 

Elämästä ja kuolemasta – 1. Johdanto
Elämästä ja kuolemasta – 2. Kuoleman peilissä
Elämästä ja kuolemasta – 3. Arvaamaton on kuoleman hetki
Elämästä ja kuolemasta – 4. Tänään on hyvä päivä kuolla
Elämästä ja kuolemasta – 5. Toivo tyhjyydestä
Elämästä ja kuolemasta – 6. Muuttumaton on mielen luonto

Elämästä ja Kuolemasta – 7. Sellin ovi on auki