Hiljaisuuteen

Miten metsässä olo joskus selkeyttääkin kaiken? Kysymyksiä ei enää ole.

Näin käy Mustalle hepallekin.

http://mustaheppa.sarjakuvablogit.com/

Mielen salattu voima

 

Jos mieli voi parantaa sairauksista, miksei mieli voisi auttaa sinua olemaan ihan mitä hyvänsä haluat olla? Tai auttaa sinua elämään ihan miten ikinä haluatkaan elää? Kaikki voima on sisällämme, siihen pitää vain uskoa.

Jäin ajattelemaan tätä mielen voimaa katsottuani vihdoin paljon keskustellun, moititun ja kehutun dokumentin Mielen salattu voima ensimmäisen osan: Usko niin paranet. Dokumentissa kerrottiin useista lääketieteellisistä tutkimuksista, joissa on todettu miten mieli on auttanut ja toisinaan taas haitannut parantumista. Yllättäen mukana oli myös meditaation hyötyjen korostamista.

.:Lumetta vain?:.

Dokumentissa oli useita kertomuksia placeboleikkauksen läpikäyneiden tai placebolääkkeitä saaneiden ihmisten parantumisista. Shokkitieto on myös se, että masennuslääkkeillä sanotaan olevan jopa 82%sti lumevaikutus. Pelkkä usko paranemisen mahdollisuuteen parantaa. Tutkimuksien mukaan, kun usko lääkkeen vaikutuksiin loppuu, ihminen sairastuu uudelleen.

Dokumentissa kerrottiin myöd kuinka kivun tuntemukseen lääkärin sanan vaikutti lisäten tai vähentäen sitä. Jotkin lääkkeiden kuvatut sivuvaikutukset taas tulivat potilaille juuri sellaisina kun heille kerrottiin niistä. Placebovaikutus tai nocebovaikutus todistaa miten keho ja mieli toimivat yhteen.

.:Tappavat ajatukset:.

Voiko ajatukset tappaa? Vastaus on pelottava kyllä, koska usean tutkimuksen mukaan itseään sairaina pitävät usein kuolevat aikaisemmin.

Solubiologi sanoi dokumentissa, että asenne vaikuttaa aivojen erittämiin hormoneihin. Negatiiviset ajatukset saavat aikaan reaktioita, jotka muuttavat solujen kemiaa. Ajatusten voima ohjaa näin solujen uudistumista ja koko kehon biologiaa. Ihminen muuttaa, parantaa tai sairastuttaa itseään koko ajan. Tämä mekanismi on se todellinen mielen salattu voima.

Kuva: YLE

.:Stressi:.

Ajattelu vaikuttaa terveyteen ja sairauteen stressin avulla, joka tulisi mieltää ajattelun aiheuttamaksi sairaudeksi. Stressi aiheuttaa paljon sydänsairauksia ja jopa 60-90% lääkärikäynneistä johtuu stressistä länsimaissa.

BensonHenry puhui dokumentissa perustamastaan Institute for Mind Body Medicinestä, jossa he ovat tieteellisesti todistaneet useissa kokeissa miten stressiä voi vähentää ajattelun avulla. He tutkivat useita eri uskontojen meditaatioperinteitä, jotka on jo aiemmin todistettu stressiä vähentäviksi. Niissä toistui aina vähintään kaksi asiaa:

1.   Toisto: esimerkiksi sama liike tai ääni
2.   Mielen tyhjentäminen

.:Meditaatio sitten?:.

Bensonin tutkimusryhmä teki useita vallankumouksellisia huomioita meditaatiosta. Ne olivat ihan oikeita fysiologisia muutoksista. Jopa 2200 eri geeniä olivat pitkään meditoineilla aktivoituneet. Ne olivat geenejä, jotka vähentävät stressiä, torjuvat tulehduksia ja hidastavat vanhenemista. Tärkeämpi huomio on, että jopa vain 2 kk meditoineillakin 1561 saman tyyppistä geeniä aktivoitui. Vaikutukset näkyvät siis lähes välittömästi. Tutkijat eivät voineet enää kuvitella erottavansa mieltä ja kehoa.

Mielellä on siis mahdollisuus muuttaa DNAta ja RNAta. Sen lisäksi aivoihin meditaatio vaikuttaa suoraan. Harmaan alueen tiheys kasvaa otsalohkossa parantaen huomiokykyä ja aivorunko puolestaan muuttuu edullisesti ohjaamaan sydäntä, hengitystä ja parantaa näin vastustuskykyä. Siksi meditoinnin myötä stressi vähenee. Jo lyhytkin aika voi muuttaa niin suuntaan kuin toiseen. Siksi harjoittamista ei kannata lopettaa. Vain 10 minuutin meditaatio päivittäin on todistettu riittävän helpottamaan stressiä.

Jon Kabat-Zinn oli mukana kertomassa psoriasis kokeesta, jossa todettiin ihon paranevan psoriasishoidoissa 4 kertaa nopeammin meditoivilla kuin niillä jotka eivät harjoittaneet meditaatiota.

.:Muuta?:.

Mielenkiintoista dokumentin loppupuolella olivat myös tutkimukset mielikuvien ja ekstaasin käytöstä. Mielikuvaharjoittelun tai visualisointin on todettu auttavan syöpäpotilaita. Dokumentissa syöpää sairastava mies parani vahvistamalla mielikuviaan oman immuunipuolustuksensa toiminnasta, potilas visualisoi solujen parantavan itse itsensä. Ekstaasin käytöstä annettiin vakuuttavaa näyttöä traumojen käsittelyn apuna. Koska huume muuttaa aivojen kemiaa poistaen mm. pelkoja, voi traumapotilas käsitellä traumojaan.

Parantavat voimavarat ovat sisällämme. Ne ovat tietoisuutemme eri tasoilla.
Ajattelun muuttaminen vaatii tahdonvoimaa ja tietoisen läsnäolon harjoittamista.

Mikä tekee tietoisesta läsnäolosta tärkeää?

Mikä tekee tietoisesta läsnäolosta tärkeää elämässä?

1.   Se pysäyttää useaan kertaan päivässä

2.   Se palauttaa omaan olemiseen

3.   Se auttaa kuuntelemaan ja ymmärtämään elämää

4.   Se tuo tasaisuutta mieleen

5.   Se auttaa ymmärtämään mikä on milläkin hetkellä tärkeää.

The Gentle Path to the Beyond by Stuck in Customs, on Flickr

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa VI

Tämä kirjoitus päättää kirjan Johtaminen Nyt käsittelyn. Lopuksi ajatuksia  johtamisen haasteellisista tilanteista ja tietoisen läsnäolon perusperiaatteiden noudattamisesta niissä. 

.:Haasteet:.

Haasteellisissa tilanteissa johtaja saattaa joutua ukkosenjohdattimeksi. Näissä tilanteissa tietoinen läsnäolo tuo varmuutta siihen että tilannetta tarkastellaan, havainnoidaan riittävästi ja samalla varmistuu reaktion ja toiminnan viive. Toisinaan tilanteissa tulee johtajan niskaan enemmän kuin hän kykenee kantamaan, silloin tietoinen läsnäolo tulee todella tarpeeseen. Samoin tietoinen läsnäolo auttaa johtajaa löytämään oman, oikean etäisyyden organisaation konflikteihin.

Ihminen on riippuvainen sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstään, mutta samalla myös oma itsenäinen kokonaisuus, ainutlaatuinen, yksilöllinen, tahdolla varustettu. Johtajaa ympäröivät erilaiset kentät, niiden meri. Jokainen viesti tulkitaan kentän ehdoin. Tietoista läsnäoloa harjoittava johtaja tunnistaa paremmin ympäröivät kentät ja oppii näkemään ne ja niiden uskomukset. Näin palaute voi muodostua juuri oikeanlaiseksi, vahvistaa kentän uskoa voimavaroihin ja iloitsee edistyksestä.

Tietoinen läsnäolo käynnistää dialogin maailman kanssa. Sen avulla laajempien kokonaisuuksien näkeminen, myötätunto ja hiljaisuuden kokeminen hälyn keskellä mahdollistuvat. Vihamielisissä ja hyökkäävissä tilanteissa voi olla suunnattoman paljon etua kyvystä reagoida valppaasti ja levollisesti mihin tahansa yllättävään ja epämieluisaan. Vaikka harjoittaminen usein merkitsee pysähtymistä ja hiljentymistä jotta näkee missä on nyt, mahdollistaa se myös nopean, tehokkaan ja ulospäin suuntautuneen toiminnan.

United Hands by FotoRita [Allstar maniac], on Flickr

 .:Perusperiaatteet:.

Kirjassa käytetään Aikidoa esimerkkinä taistelulajista, joka on väkivallaton itsensä kehittämistapa. Se avaa tietoisen läsnäolon neljää keskeistä peruspiirrettä:

1.  Ehdoton läsnäolo tilanteessa on välttämätöntä. Tietoisuus ei saa eksyä tämän hetken ulkopuolelle.

2.  Hyväksyminen: Otetaan vastaan se mikä on koska se on totta. Se mitä ei hyväksytä hallitsee ihmistä. Siihen ei kuulu arvottamista.

3.  Kokemus yhteisyydestä: kaikki olennot ovat yhteydessä toisiinsa. Ketään ei kuulu vahingoittaa eikä ketään vastaan kuulu hyökätä

4.  Tietoisen läsnäolon tilassa pystyy paremmin luopumaan pinttyneistä käyttäytymis- ja roolimalleista, jolloin saa enemmän vapautta ja valintamahdollisuuksia

Lue lisää:
Johtamisen Nyt
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa I
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa II
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa III
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa IV
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa V

Viikonloppu kuvina

Valo teki maisemasta vielä todella vihreää. Ihan silmiin pistää kaikki vihreys joka on vielä hetken olemassa. Sitten se vaihtuu keltaiseen ja ruskeaan. Sanomalehdenhakureissulla oravat moikkaavat meitä. Pienen riemu on rajaton. Pyöräillään katsomaan ruskan ensimmäisiä merkkejä ja nähdään kuumailmapallot kaukaa.

Kiitos raittiista ilmasta, hetkistä luonnossa ja kaikista havainnoista.

Mopo hieman keuli kanervaostoksilla, nyt meillä on asetelma poikineen. Ne ilahduttavat ja pysähdyttävät ohikulkijan tähän hetkeen.

Kiitos taas tästäkin.

Revimme lähes kaiken kuukahtaneen pois kasvimaalta. Ihan vielä ei kuitenkaan päästä kompostinlevityspuuhiin. Syödään vielä persiljaa ja yrttejä, kun ne näyttävät niin kukoistavilta, ettei niitä raskii repiä pois. Viimeisten tomaattien toivotaan kypsyvän. Vähän pakastuspuuhia ja sitten mustikkapiirakan teko kruunaavat urakan.

Kiitos hyvistä eväistä.

Kynttilät ja takka ovat syttyneet joka ilta.

Kiitos elävän tulen vangitsevasta luonnosta.

Kiitos jos kommentoit, lopetanko heti nämä kuvien kanssa leikkimiset?

Oma todellisuus

Milloin viimeksi tajusit, että jokainen elää omassa todellisuudessaan?

Miten suhtaudut ystäväsi ylennykseen? Kuinka suhtaudut kommentteihin uudesta kodistasi? Miksi jonkun mielestä hieno auto on tärkeä omistaa, ja miksi se ärsyttää sinua? Miksi se mikä poikaystäväsi on ammatiltaan vaikuttaa jonkun mielikuvaan siitä, millainen sinä olet ihmisenä? Meillä jokaisella on oma käsityksemme oikeasta ja väärästä tavasta elää, siksi elämme eri todellisuuksissa.

.:Tutki käsityksiäsi:.

Ylläkuvatuista asioista puhutaan paljon ystävien kesken. Ajattelemattomista kommenteista tulee välillä paha mieli. Jos ja kun ärsyyntyy toisten kommenteista, on hyvä muistaa, että kukaan ei voi tietää oikeastaan paljon mitään sinun elämästäsi. Kukaan ei voi oikeasti tietää sitä miten koet elämäsi, mitä muistoja sinulla on ja miten suhtaudut vaikka erilaisiin elämäntapoihin.

Voimme jakaa elämämme sattumukset toisten kanssa, mutta koskaan kukaan ei koe niitä samalla tavalla kuin me. Oma matkamme ja itsemme on ainutlaatuinen. Parasta on, jos keskustelut auttavat tiedostamaan syvään juurtuneita ajatusmalleja ja ajattelemaan omia käsityksiä ja ennakkoluuloja.

.:Pois sulkeminen:.

Jokainen kirjoittaa omaa elämänsä tarinaa. Toiset kiintyvät siihen ja toistavat sitä kaikille kuuntelijoille aina mahdollisuuden tullen. Oman elämän tarinan vaara on siinä, että se sulkee paljon mahdollisuuksia pois. Pahinta on, että se joskus estää hyväksymästä erilaisuutta. Toisten elämää on silloin helppo arvostella, koska ne eivät mahdu sinun tarinaasi. Mitä jos päästäisit irti oman minäsi tarinasta? Elä ja anna toisten elää. Tässä ja nyt.

Their Combination Is Spectacular by an untrained eye, on Flickr

.:Yhteiseen todellisuuteen:.

Keskustellessa on hyvä pitää mielessä sanojen vaikutus. Onko joku kommentti välttämätön ja jos on, niin miten se vaikuttaa teidän väleihinne? Havainnoi, puhutko kunnioittavasti tai riittävän varovasti valiten oikeat, tähän hetkeen sopivat sanat. Mieti miten sanasi vaikuttavat kuulijaasi.

Yhteisen todellisuuden luominen vaatii selkeää havainnointia. Tapahtumien, tunteiden, ajatusten ja reaktioiden huomioiminen on vaativaa, jos ärsyyntyy tai hermostuu. Kun pyrkii selkeään havaintoon, pitää uskoa omaan kykyyn olla läsnä ja tulkita tunteitaan ja kehollisia tuntemuksiaan. Ajatukset ja tunteet ymmärretään tilanteiden ja tapahtumien heijastuksiksi.

Silloin on mahdollista havainnoida juuttumatta omaan todellisuuteensa, omiin arvoihinsa. Lopuksi on hyvä muistaa kaiken katoavaisuus. Muuttuvasta todellisuudesta on otettava opikseen kaiken aikaa. Vain siinä voi olla läsnä.

Lapsi kaipaa aikaa aikuiselta

Aina välillä ihmetyttää, miksi lapsia halutaan, jos heidän kanssaan vietetty aika koetaan epämieluisaksi. Lapsen paikka on mielestäni aikuisen sylissä ja lähellä. Oman elämän tarinaa muuttaa lapsen saaminen. Laatuaikaa voi sen jälkeenkin olla kaikki aika. Tästä kertoo myös tämä artikkeli Ylen Olotilasta. Kopioin sen luettavaksi blogiini jottei se huku!


.:Ihannelapsi pärjää yksin -ajattelu hirvittää perheneuvojaa:.

Lasten ja muun perheen kanssa vietetty aika on vähentynyt samaa tahtia kuin suomalaisten vapaa-aika on lisääntynyt. Perheellä on yhteistä aikaa keskimäärin vain 25 minuuttia vuorokaudessa. Tulos hätkähdyttää perheneuvoja Jorma Virtasta, jonka mielestä todellinen hyvinvointi vaatisi uskallusta leppoistaa elämää.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheneuvoja Jorma Virtasella on kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Perheneuvoja ja psykoterapeutti Virtanen on sitä mieltä, että yhteisen ajan vähäisyys ei johdu vain vanhempien elämäntilanteesta, vaan myös lasten kalenteri täyttyy harrastuksista.

- Osittain tähän vaikuttaa yhteiskunnan todellisuus eli ajatus siitä, että meidän täytyy puskea eteenpäin tässä erilaisissa paineissa, vaikka meillä on asiat parhaiten mitä ikinä on ollut. Talouskehitys vaikuttaa ihmisten mieleen kiireen tunnulla.

Virtanen kauhistelee sitä, että ihannekuvaksi lapsista on tullut itsenäinen yksin pärjääminen.

- Ajatellaan, että mitä paremmin ekaluokkalainen pärjää yksin, sitä ylpeämpi siitä voi olla. Me ei ymmärretä, että lapsi kaipaa aikaa, muuta kuin tutkimuksia lukemalla, joissa lapset saa itse kertoa, ihmettelee Virtanen.


.:Anna mulle aikaa - ole läsnä!:.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta Virtanen on havainnut, että perheellä on yhteistä aikaa keskimäärin vain 25 minuuttia vuorokaudessa. Pienten lasten perheessä tulos on tunti 20 minuuttia.

- Tilastoja voidaan tietysti lukea monella tavalla, mutta tulos oli hätkähdyttävä. Kun samalla erilaisten koneiden kuten television ja tietokoneen parissa vietetään kolmisen tuntia päivässä, niin kyllä se jollain lailla kertoo missä mennään. Ollaan yksilöllistytty myös vapaa-ajan vietossa.

Läsnäolo onkin enemmän kuin vain istumista samassa olohuoneessa, kukin oman viihdelaitteensa äärellä.

- Ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, peilaa omaa arvokkuuttaan sillä, miten hänelle tarjotaan aikaa, se mittaa sitä ihmisen arvojärjestystä. Jos vuorokauden ajasta 48:s-osa on aikaa lähimmille ihmissuhteille, niin kyllä se aika huolestuttavaa on, pohtii Virtanen.

Untitled by sⓘndy°, on Flickr

.:Rajat osoittavat kiinnostusta:.

Seuraukset yhteisen ajan ja kiinnostuksen puutteesta voivat olla vakavat.

- Lasten masennus on lisääntynyt ja siitä puhutaan, että se korreloituu vanhempien kiinnostukseen lapsiaan kohtaan. Niissä perheissä, joissa ollaan kiinnostuneita siitä, missä murkkuikäiset kulkee, on paremmin voivia lapsia, sanoo Virtanen.

Kotiintuloajat, väkivaltaviihteen, alkoholin ja tupakan käytön rajat, patistaminen nukkumaan - näistä syntyy helposti murkkuikäisen kanssa mehevä riita.

Riitelykin on läsnäoloa ja rajojen asettaminen osoitus kiinnostuksesta, muistuttaa Virtanen.


.:Vanhempikin saa väsyä:.

Vanhemmuuteen liittyy usein myös syyllisyyttä ja riittämättömyyttä kovien odotusten edessä. Näistä voimakkaistakin tunteista on hyvä keskustella.

- Vanhemmuus on kova haaste, kun meitä revitään niin moneen suuntaan. Vanhemmilla on oikeus olla myös väsyneitä ja viestiä lapsilleen epäonnistumisen tunteita ja ettei aina jaksa, miettii Virtanen.

Nuorten Akatemian vuoden 2010 kyselytutkimuksessa seitsemäsluokkalaiset kertoivat, että haluaisivat viettää enemmän aikaa lähipiirinsä aikuisen kanssa. Nuoret toivovat aikuisilta ihan tavallisia asioita: ruoan laittamista, pelailua, elokuvissa käymistä.


.:Leiki lattialla joka päivä:.

Vanhempi voi olla vanhempi, mutta tulla silti pienen lapsen tasolle.

- Pienten lasten kanssa ohjeeni on, että leiki lapsen kanssa päivittäin lattialla. Jokainen löytää toivottavasti yksilöllisen tavan toimia lapsensa kanssa. Sen ei tarvitse olla mitään suurta tai erikoista, muistuttaa Jorma Virtanen.

- Kun mietitään, mikä on laatuaikaa, niin kaikki aika on laatuaikaa. Ei ole sellaista, että laatu korvaisi määrän, vaan kaikki aika mitä meille annetaan, niin hoidetaan se mahdollisimman laadukkaasti.

Moni tuskin kuolinvuoteellaan miettii, että olisinpa tehnyt enemmän töitä ja ehtinyt vielä siihen palaveriin ja kokoukseen.

- Mitä vanhemmaksi tulee, sitä arvokkaampana pitää läheisten merkitystä ja sitä, että on ihmisiä lähellä. Kirjailija Hilkka Olkinuora sanoo, että jos antaa kiireen viedä, niin et enää kirjoita elämäsi tarinaa vaan täytät kalenteriasi. Läheiset on enemmän kiinnostuneita siitä tarinasta kuin kalenterista.

YLE Häme

PS. Vanhemmuus aiheen takaa löytyy lisää aiheesta.

Viittauksia muualle:
Anna aikaa

Läsnä ihmisten kanssa

Tänään vierailijakirjoitan Alaks olee? blogissa. Läsnä ihmisten kanssa.

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa V

Tässä jatkan kirjoitusta tietoisestä työstä ja johtamisesta kirjan Johtaminen Nyt perusteella. Tässä on lisää ajatuksia siitä mitä tietoinen läsnäolo on yhteisössä ja ihmisten johtamisessa. 

.:Tilaisuus harjoittaa:.

Kirjoittaja kehottaa kääntämään asetelman myös ylösalaisin, johtamistyö on sinänsä erinomainen tilaisuus harjoittaa tietoista läsnäoloa ja sitä kautta omaa henkistä kasvua. Hyvä johtajuus on valmiina tietoisen läsnäolon periaatteiden mukaisesti jokaisessa ihmisessä. Tarvitsee löytää oikea sisäinen tila.

Halu onnistua ja halu palvella tarvitaan tietoisen läsnäolon lisäksi. Ja jokaisen pitää tiedostaa ketä haluaa palvella. Onnistuminen ei saa olla vain egon palvelua, vaan yhteisön yleistä pyrkimystä palvelevaa.

Suoruus on rohkeutta ja karismaattisuutta. Usein sen seuralaisia ovat epävarmuus ja pelko. Vahva johtaa kuitenkin hyväksyy kaikki tuntemuksensa ja siksi ne eivät liikaa leimaa hänen olemustaan. Tietoinen läsnäolo vapauttaa myös ärsyke-reaktio pakkopaidasta ja antaa toiminnalle enemmän valinnan mahdollisuuksia.

Reading at Seattle Library on Tetris Chairs by Boy27wonder, on Flickr

.:Viisaat valinnat:.

Tietoisesti läsnä oleva esimies tunnistaa itsessään paremmin tekojensa vaikuttimet. Oikeanlaisen etäisyyden saaminen johtajuuteen liittyviin valintoihin luo pohjaa paremmille päätöksille. Etäisyyden saaminen omiin ratkaisuihin vahvistaa tietoista läsnäoloa, mikä vuorostaan vahvistaa kykyä viisaisiin valintoihin. Johtajan on oltava selvillä omista uskomuksistaan.

Tietoinen läsnäolo vahvistaa kykyä nähdä sekä tehtäväroolit että sosiaaliset roolit itsestä erillisinä. Niihin voi eläytyä, muttei tarvitse samaistua. Rooli voi olla tietoinen valinta. Myös epävarmuus, suostuminen omaan tietämättömyyteen näyttää olevan avaintekijä tietoisen läsnäolon kyvyn kehittymisessä. Tietoisen läsnäolon valinnalla esimies pitää yhteyttä tärkeimpään resurssiinsa, omaan yhteisöönsä ja vetää sivustakatsojat aktiivisiksi yrityskansalaisiksi. Tämä on todistettavasti luovuutta lisäävä seikka.

Lue lisää:

Johtamisen Nyt
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa I
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa II

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa III
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa IV

Milloin olemme?

Koska kaikki tämä kärsimys loppuu?

    Kun vain olemme.

Kaikki tämä saavuttaminen ja tekeminen, eikö se koskaan riitä?

   Kun vain olemme.

Yritän löytää onnellisuutta ja iloa elämässä - kuinka voin onnistua?

   Kun vain olet.

Kuinka iloita joka hetkestä?
   Kun vain olet.

Onko mitään tapaa auttaa muita ihmisiä tässä hullussa maailmassa?
   Kun vain olet.

Mikä on tekemisen ja suorittamisen vastakohta?
   Kun vain olet.

Kuinka saavuttaa puhdas olemassaolo?
   Kun olemme valmiit - me jo olemme.

Lähde: Otteita todellisuudesta

The Black Pearl by Light Knight, on Flickr

Heinäkuun lyhyissä postauksissa oli kirjan muita viisaita sanoja.

Kiitollisuuden aiheiden huomaamisesta

Miten voin harjoittaa kiitollisuuden huomaamista? Mitä sen eteen on tehtävä joka päivä?

Miksi kiitollisuus pitäisi huomata joka päivä?

Kiitollisuus auttaa huomaamaan mikä elämässä on hyvin ja lisää tyytyväisyyttä elämään – sitä kautta kiitollisuus tulee kuin itsestään. Tämä on itseään ruokkiva ketju.
 

Miten sitä voi harjoittaa?

 

1.   Listaa kirjoittamalla kiitollisuuden aiheitaan ylös säännöllisesti. Kirjoitan joka päivä tietokoneellani olevaan tiedostoon päivittäisiä kiitollisuuden aiheita. Ota se tavaksesi.

2.   Tilanteissa jossa tunnet hyvää oloa, kiitä siitä. Sen voi tehdä joko ääneen tai ihan hiljaa mielessään. Sanomalla sen ääneen ystävien tai perheen keskellä antaa kiitollisuuden muidenkin tunnettavaksi.

3.   Olemassaolosta, heräämisestään, niin fyysisesti unesta kuin henkisestä havahtumisestaan autopilotilta pois, voi kiittää joka aamu.

4.   Iltaisin taas voi kiittää siitä miten hyvin päivä on mennyt ja kaikesta siitä mitä päivä on tuonut. Etenkin kiitollinen voi olla kaikista niistä haasteista joita elämä on eteen tuonut – kaikki se kasvattaa.

thank you by hellojenuine., on Flickr

Miten huomaan asiat joista olla kiitollinen?
Hidastamalla. Huomaat enemmän kun, koet elämää yksi kerrallaan kaikilla aisteilla. Huomaamalla mitä tapahtuu, sen sijaan, että mielesi askartelisi monen asian kanssa yhtä aikaa. Se vaatii olemista tässä ja nyt. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on havainnoinnin harjoittamista.

Miten varmistaa huomaamisen ja kiittämisen?

Olemalla hereillä, muistamalla elää yleensäkin havahtunutta elämää. Aluksi jotkin ankkurit saattavat olla tarpeen, jotka muistuttavat kirjaamaan kiitollisuuden aiheita ylös. Tai vaikka yhdistämällä johonkin kodin paikkaan, lempituoliin tai muuhun sellaiseen kiitollisuuden muistaminen.
 

Miksi se on niin vaikeaa?

Se vaatii tahdon ponnistusta niin kuin mikä tahansa muukin tietoisen läsnäolon harjoittaminen. Joskus kiitollisuuden aiheita on vaikea ”keksiä”. Silloin voi muistaa kiittää siitä mitä jo on. Tavallinen elämä ja arkikin on täynnä hyviä asioita. Omista teoista ei usein kukaan kiitä sinua, miksi et tekisi sitä itse? Vaikeaa on myös haasteellisina päivinä ”keksiä” kiitollisuuden aiheita, ainakin ennen kuin muistaa kiittää vastoinkäymisistään. Nekin voivat olla harjoittamista. Negatiivisen kääntäminen positiiviseksi on haasteellista, mutta siihen auttaa harjoittelu.

Edelliset "sisäiset dialogini":

Miten ja missä olen läsnä?

Kehon kuuntelusta 

Tyhjyyden pako

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa IV

Tässä jatkan kirjoitusta tietoisestä työstä ja johtamisesta kirjan Johtaminen Nyt perusteella. Tässä on ajatuksia siitä mitä tietoinen läsnäolo on yhteisössä ja ihmisten johtamisessa. 

.:Tietoinen läsnäolo on hyvää johtajuutta:.

Tietoinen läsnäolo on hyvää johtajuutta väite voidaan perustella niillä ominaisuuksilla ja seurauksilla, joita tietoisen läsnäolon harjoittamisella on todettu olevan.

Mitä tapahtuu kun on tässä? Yksinkertaista vastausta ei voi antaa, koska sekä tietoisen läsnäolon muodot ja seuraukset voivat toteutua monella tasolla. Todistettu on ainakin meditaation hyödyt.

Women on a mission by momono, on Flickr

Johtajalle hyödyt ovat kuitenkin hyvin ilmeisiä. Pelkkä keskittyminen siihen missä juuri nyt olemme, auttaa meitä näkemään paremmin, mitä ympärillämme tapahtuu. Samasta syystä alamme ymmärtää paremmin ilmiöiden keskinäisiä vaikutussuhteita, alkuperää ja seurauksia, eli kokonaisuuksia. Opimme näkemään laajemmin.

Tunnemme myös että olemme yhteisyyden kentässä kaikkien ja kaiken kanssa. Emme ole egomme kolhujen armoilla, osaamme suhtautua siihen huumorilla. Olemme paremmin tietoisia mitä mielessämme liikkuu ja saamme kosketuksen fyysisiin ja emotionaalisiin tuntemuksiimme, ajatuksiimme, toiveisiimme, tärkeyksiimme ja intuitioihimme.

Eräänä tietoisen läsnäolon seurauksena pidetään hyväksyvän suhtautumistavan kypsymistä maailman ilmiöihin. Riippuen siitä kuinka pitkälle polulla on edennyt, kasvaa tämä hyväksyminen vähitellen vahvaksi myötätunnoksi kaikkia eläviä olentoja kohtaan.

Yhteenvetona hyödyistä terveyttä, hyvinvointia ja stressin hallintaa tukevien vaikutuksen ohella voidaan mainita:

·         Ympäröivän todellisuuden tarkempi havainnointi

·         Kokonaisuuksien näkeminen

·         Omien ajatusten, tunteiden ja intuition kuuleminen

·         Liiasta minäkeskeisyydestä ja erillisyyden harhasta luopuminen

·         Hyväksyminen ja myötätunto

Huomionarvoista on, että jopa onnekkaita ihmisiä yhdistää se, että he ovat kyvykkäämpiä havaitsemaan ilmiöitä, hahmoja ja tapahtumasarjoja kuin muut. Myös johtajalle tärkeitä ominaisuuksia, eikö?

Lue lisää:

Johtamisen Nyt
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa I
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa II

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa III

Ajattelun harhaa

Ajatukset vaikuttavat meihin niin voimakkaasti, on tärkeää että niiden vaikutusta omaan toimintaan pystyy rajoittamaan tarvittaessa. Tätä on mietitty laajemmin aiemminkin.

Tässä voi olla avuksi

·     Ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten nimeäminen; ”minulla on ajatuksia että…”

·    Sen huomioiminen että ajatukset tulevat ja menevät

·    Päinvastaisen ajatteleminen

·    Sen miettiminen että kuka täällä oikein päättää, sinä vai mielesi?

·    Häiritsevien ajatusten kirjaaminen lapulle jonka näkee joka päivä

·    Kysyminen itseltä, että toiminko tosiaan aina näin?

·   Ympäristöstä jonkin etsiminen jota ei voi arvioida, ja sen   huomaaminen että sellaista ei ole!

http://mustaheppa.sarjakuvablogit.com/

Kiireessä elämisestä

Aamulla on kiire töihin. Töissä on kiire kokouksesta toiseen. Sitten tulee kiire lounaalle. Sitten onkin jo iltapäivä ja tulee kiire tehdä päivän työt. Varmaan jossain välissä on kiire vielä yhteen kokoukseen. Kello on jo paljon. Kiire, tulee tehdä ainakin jokin tehtävä. Kiire on saada edes jotain aikaiseksi.

Sitten. Sitten tulee kiire kotiin. Kotimatkalla on kiire. Kaikki hidastelevat edessä. Kotiin on kiire. Harrastuksiin on kiire. Kiire on tehdä kotityöt. Kiire tulee saada koti näyttämään edes asumiskelpoiselta. Kiire on saada ruoka pöytään, siivota ruokailun jäljet ja keittiö. Kiire laittaa huomisen päivän vaatteet ja tavarat valmiiksi ja suunnitella aikataulut. Sitten tulee kiire laittaa lapsi nukkumaan. Ja itsekin pitää kiirehtiä ajoissa nukkumaan.

closed for maintenance by maciek zygmunt, on Flickr

Näinkö se menee? Päivästä toiseen. Viikosta viikonloppuun. En nyt edes mene siihen, miten elämä menee ohi kun on kiire. Olen pyöritellyt ajatuksia lähinnä siitä miten tämäkin on valinta.

Nämä ovat jokapäiväisiä askareita. Aina on kiire. Vai onko? Jokaisen lauseen jälkeen voisi kysyä kysymyksen miksi? Miksi on kiire töihin? Miksi on kiire kotiin? Oletko tiedostanut syysi, miksi sinulla on kiire? Ovatko ne valitsemasi asiat, tietoisia valintoja?

Kiirettä ei ole. On vain tehtäviä, jotka tulee suorittaa tehokkaasti yksi kerrallaan. Aina voit itse päättää miten suhtaudut asioihin. Haluatko tuntea kiireen ja olla kiireinen? Entä jos hidastelisitkin, mitä tapahtuisi? Usein neuvotaan tekemään jokin hauska asia rauhassa, silloin voi olla läsnä hetkessä ja siitä nauttii enemmän.

Toistaiseksi päätökseni on edelleen pitänyt. Minulla ei ole ollut kiire. Menneellä viikolla se on ollut jo haastavaa, mutta silti olen maannut sohvalla joka päivä tekemättä mitään. Harjoittaminen on jatkunut monissa askareissa. Hetkeen palaaminen on helpottanut omaa olotilaa ja alkavia stressin tuntemuksia ”uusissa vanhoissa” tilanteissa työpaikalla.

Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa III

Tässä jatkan kirjoitusta tietoisestä työstä ja johtamisesta kirjan Johtaminen Nyt perusteella. Tässä mietitään ihan vähän valmentamista.

.:Tietoinen läsnäolo ja valmentava johtaminen:.

Kirjan toinen osa käsittelee valmentavaa johtamista tietoisen läsnäolon näkövinkkelistä. Mielestäni se kuitenkin pääosin käsitteli valmentavaa johtamista yleensä. Tässä joitain ajatuksia tietoisen läsnäolon kontekstissa.

Tietoisuus muodostaa yhdessä vastuun kantamisen kanssa valmentamisen keskeisimmän käsiteparin. Johtaminen on vaikuttamista ja me voimme vaikuttaa vain niihin asioihin joista olemme tietoisia. Mitä vähemmästä olemme tietoisia sitä enemmän annamme muiden tekijöiden vaikuttaa itsemme ja toimintaamme. Sisäisen pelin kokonaisuuteen voidaan liittää kaikki uskomuksemme omista taidoistamme ja kyvyistämme. Vahvimmat esteen menestykselle tulee näistä tekijöistä. Hyvä valmentaja keskittyy siksi näihin ”tietoisuustekijöihin”.

Valmentaja on läsnä vähintään kokemuksen jakamisessa ja työstämisessä. Läsnäolon taitoon kuuluu taito ottaa etäisyyttä ja päästää irti, silloin kun valmennettava pärjää omillaan.

45 Fremont, #1 by Thomas Hawk, on Flickr

Lue myös muut osat:

Johtamisen Nyt
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa I
Johtaminen nyt, Ajatuksia tietoisesta työstä, osa II

Mietteitä vakavalle harjoittajalle

Keskity aina olemisen tilaan, älä koskaan olemisen tapaan.

Älä yritä, ole aidosti.

Ymmärrä ettet voi koskaan olla liian nöyrä.

Arvosta ja ole kiitollinen kaikesta ja jokaisesta yksittäisestä tapahtumasta ja tilanteesta jonka kohtaat ja käyt läpi.

Ole kärsivällinen. Aina.

Anna anteeksi ja ole itsellesi lempeä. Et voi koskaan olla liian armelias.

Älä koskaan seuraa kehitystäsi tai pyri saavuttamaan jotain - ne johtavat pyrkimiseen.

Tiedosta aina ja ole tietoinen tietoisuudestasi. Niin kauan kuin jokin näkee, kuulee, tuntee tai aistii, on vielä jotain opittavaa - etsintä ei ole päättänyt.

Älä kiinnity mihinkään. Ei ole tekosyitä. Ole aina valmiina uhraamaan kaikki mitä sinulla on, olet tai uskot. Nöyryys ja rehellisyys itseäsi kohtaan auttaa.

Varmista aina tekosi ja ajatuksesi moraalin ja etiikkasi avulla.

Ole rehellinen ja tarkkaile puolitotuuksia ja tekosyitä. Huolimattomuus ei ole koskaan hyväksyttävää.

Ainoastaan totuus säilyy.

Lähde: Otteita todellisuudesta

Inspiration pt2 by Stephen Poff, on Flickr

Heinäkuun lyhyissä postauksissa oli kirjan muita viisaita sanoja.