Kvanttivaras

Olen odottanut Hannu Rajaniemen Kvanttivaras kirjaa siitä asti kun kuulin siitä ensi kerran joskus viime syksynä. Kirja osui 7 päivän laina-aikaisena käsiini kirjastosta, enkä pystynyt sitä ohittamaan. Fiktioni otan nimittäin mieluiten scifinä.

Kirjan esittelyteksti nettikirjakaupoissa:

Jean le Flambeur on mestarivaras, huijari, josta tiedetään vähän mutta jonka teoista on kuultu kaikkialla. Hän teki kuitenkin yhden virheen ja maksaa siitä nyt virtuaalisessa dilemmavankilassa, jossa vangit pelaavat loputtomia kuolettavia pelejä tuhansia itsensä kopioita vastaan. Kunnes Mieli-niminen nainen tarjoaa hänelle mahdollisuuden vapauteen. Hänen on vain vietävä loppuun yksi keikka, jossa hän ei aikanaan aivan onnistunut.

Kvanttivaras on säkenöivä romaani tulevaisuuden aurinkokunnasta, jossa Marsin kaupungit liikkuvat, muistot ovat jaettavissa ja aika on kirjaimellisesti rahaa. Se on kansainvälinen menestysteos ja tieteiskirjallisuuden tuleva klassikko. Hannu Rajaniemi solmi kolme kirjaa kattavan kustannussopimuksen arvostetun englantilaisen Gollancz- kustantamon kanssa vain yhden kirjoittamansa luvun perusteella. Kolmen kirjan sopimus on solmittu myös Yhdysvaltoihin ja Saksaan.

Kirja on huimaa kielen ilotulitusta. Maailma, jossa liikutaan kuvataan elävästi ja näen sen jo elokuvanakin. Kirjailija sanoo itse: ”Kirjoittaminen on minulle tapa meditoida ja irrottautua vaativasta päivätyöstä”. Hannu Rajaniemi on, harvinaista kyllä, kirjoittanut kirjan englanniksi, mutta Antti Aution suomennus on loistavaa luettavaa. Monin paikoin hän yltää kielellisesti ja juonen käänteiden puolesta mielestäni William Gibsoninin Neurovelhosta alkaneiden teosten sarjaan. Kirjassa ei kerrota kovin paljon taustoja ja se vilisee kummallista käsitteistöä, siksi nettikirjoituksissa sitä pidetään vaikeana seurata. Ian M. Banksin Kulttuurisarjaa lukeneena, se ei kuitenkaan ole mielestäni liian haastavaa. Olin vain ajoittain ihan pihalla. Tarina tempaa kuitenkin reilun sadan sivun jälkeen mukaansa kovaa ja korkealle.

Kirjassa on kunnon scifin tavoin paljon viittauksia eri uskontoihin, jälleensyntymään, kiitollisuuteen ja koska tietoisen läsnäolon tutka on minulla koko ajan herkkänä, siihenkin tuntuu olevan viittauksia. Mieleen jäi ajan ja tämän hetken kunnioittaminen, kaikilla planeetan asukkailla on kello joka kertoo tämän elämän jäljellä olevan ajan. Siksi siitä pyritään ottamaan kaikki irti!

Kiehtovaa kirjassa on myös mielen, muistojen ja identiteetin muutos ja hyväksikäyttö. Minua inspiroivat myös yliluonnolliset kommunikaatioyhteydet ja yhteismuistojen jakaminen, joka taas on yksi kirjan ydinteemoista ja juonenkäänteiden mahdollistajista. Onpa kirjassa Facebookin tyyppisillä yksityisyysasetuksillakin osuutensa juonen kulkuun. Mieliä pystytään peukaloimaan ja varastamaan, päähenkilö ei siksi voi luottaa omiin muistoihinsa – ennen kuin mennään tunnetasolle, joka auttaa palauttamaan menneisyyden hänen nykymieleensä. Kiehtovaa!

Tässä on pari maistiaiskatkelmaa kirjasta.

”Sobornost on loputtoman kiinnostunut erilaisista syväoppimismalleista. Ihmisaistit, kuten vaikka maku- ja hajuaisti, ovat sille suoranainen pakkomielle.”

”Kuningas antaa ajatusten vaellella väkijoukossa ja tutkailee satamaa vieraiden silmien läpi, etsii tuoreiden muistojen joukosta peukaloinnin jälkiä, kuin tuntemattoman kulkijan metsän siimeksessä havisuttamia lehtiä.”…”Mannusta saapuneen kehollisen avatarin tuoreeseen ulkomuistoon on piilotettu rekursiivinen ansa. Kun kuningas katsoo maisemaa avatarin silmin, hän on vähällä jäädä vangiksi itseensä viittaavien muistojen loputtomaan tunneliin.”… ”Kuningas on kuitenkin tottunut muistipeleihin. Hän palaa silkalla tahdonvoimalla takaisin nykyhetkeen, eristää myrkyllisen muiston ja kuorii ulkomuistin kerrokset pois, kunnes jäljellä on todellisuuden kova ydin.”

”Asteroidivyöhykkeeltä siirrymme aurinkokunnan sisäosiin, missä näemme Sobornostin valtavat guberniyamielet – puhtaasta timantista koostuvat tietoisuudet, jotka ovat täynnä epäkuolemaa ja juonittelua.”

Voin suositella lämpimästi ainakin kaikille Sci-fistä pitäville. Jään innolla odottamaan trilogian muita osia!

Lue lisää:

HS: Hannu Rajaniemen Kvanttivaras nousi tapaukseksi maailmalla

HS: Kävelevän kaupungin konnat

HS: Tohtori kirjoittaa englanniksi

Hannu Rajaniemi pyrkii valloittamaan maailman

Parnasso: Kadonnutta aikaa ja kuolleita sieluja

Strange horizons: Scores bu John Clute

Touko kiitollisuutta

Mistä lähiaikoinan olen ollut kiitollinen? Erilaisia syitä ja erilaisia kiitollisuuden ”asteita”. Kaikki yhtä tärkeitä kirjata ylös ja huomioida. Näin on mennyt alku toukokuusta, kohta on sireenit kukassa.

Äitinä olen ollut kiitollinen siitä, että mahdollinen epätietoisuus pienen flunssien osalta on ohi, näyttää siitepöly vain jonkin verran ärsyttävän. Saan kiitollisena seurata pienen touhuilua ulkonakin, kun sade vei osan pölystä pois. Jokaviikkoista kiitollisuutta saan kokea myös pienen ihmisen riemusta jumppakerhossa. Olen myös kiitollinen mahdollisuudestani osallistua mukavaan tilaisuuteen lapseni ollessa hyvässä hoidossa. Äitienpäivänä olin kiitollinen, että vietin jo toista äitienpäivää. Tasan kaksi vuotta sitten sain tietää pienen tulosta. Joistain harvoista harvinaisen pitkistä yöunista olen myös hyvin kiitollinen.

Purple Lilac Flowers by Pink Sherbet Photography, on Flickr

Itsessäni olen kiitollinen omasta terveydestäni, sekä toimivasta ja suorituskykyisestä kehostani.

Ystävät ovat antaneet aihetta kiitollisuuteen niin aliarvostetun vertaistuen, kuin pitkien metsäkävelyiden muodossa. Olen kiitollinen, että olen saanut puhua, vaikuttaa ja inspiroida. Olen kiitollinen myös joistain uusista kavereista ja tutuista, tuntuu, että olen löytänyt omanlaisia ihmisiä. Olen niin kiitollinen siitä, miten yksinkertaiset asiat, kuten puutarhakalusteet tai meikkijutut alkavat edistyä kun tuntee oikeita ihmisiä.

Tänään olin kiitollinen tietoisesta hitaasta kävelystä paljain jaloin. Niin ja siitä, että opin pitämään suun kiinni pyöräillessä. En perusta eläinperäisistä proteiineista.

Mielen taito, osa 4. Läsnäolo

Nyt päästään vähitellen asiaan. Esittelyssä ensimmäinen Mielen taito Läsnäolo.

Moni elää sitku elämää. Sitten kun olen eläkkeellä, sitten kesälomalla teen kaikkea mitä huvittaa. Sitten kun lapset kasvaa, voidaan taas telttailla. Usein harhautuu kuvittelemaan, että perille päästyä voisi elää sitä elämää jota aidosti haluaa. Sitä unohtaa, että matkalla oleminen on myös todellista elämäämme. Levollinen läsnäolo auttaisi olemaan ja elämään täysillä tällä elinikäisellä matkalla.

Juhani Laakso kuvaa kirjassa läsnäolon todellisuuden kohtaamiseksi suoraan ja avoimesti, ilman ennakkoasenteita tai muita esteitä. Tiedottomuus vallitsee suurta osaa ihmisten elämästä. Meiltä jää havaitsematta valtavan paljon kokemastamme, jopa positiivisista asioista, koska mieli vaeltelee. Positiivisten asioiden kokemiseen keskittymistä nimitetään kirjassa makusteluksi. Siihen kuuluu kaikilla aisteilla keskittyminen, syventyminen aistielämyksiin ja sitä kautta positiivisten muistojen syntyminen.

Tutkimuksissa on todettu, että viidestä kahdeksaan sekuntia koetaan nykyhetkeksi. Se on suurin piirtein se aika joka menee yhteen sisään- ja uloshengitykseen. Vaikka kuinka on tässä hetkessä, joskus on katsottava ainakin eteenpäin. Olennaista on kuitenkin ajan käyttäminen oikeassa suhteessa aikajanallamme. Kuinka paljon aikaa käyttää menneisyyteen, entä tulevaisuuteen? Etukäteen tarvitsee valmistella vaikka telttaretken tavaroiden muistilistaa eli miettiä tulevaisuutta. Voimme liikkua aikajanalla hyvin joustavasti, mutta palaaminen nykyhetkeen kannattaa aina. Muuten valintojamme alkaa ohjata menneisyys tai tulevaisuus. Vain nykyhetkeen voi vaikuttaa ja siksi se on ainoa, jonka kannattaa antaa vaikuttaa omiin valintoihin.

Mielen vaeltelun menneessä ja tulevassa lisäksi läsnäoloa ja tässä hetkessä olemista estävä toinen seikka ovat ennakkoluulot. Luokittelu ja tuomitseminen hyvään ja huonoon ohjaa toimintaa, sen sijaan että tekisimme joka tilanteessa päätöksen sen hetkisen totuuden perusteella. Läsnäolo on kohtaamisen harjoittelua. Sen kohtaamisen jonka juuri nyt kohtaamme sisällämme.

Future Past + Presence by h.koppdelaney, on Flickr

Olemisen tila, tekemisen tilan sijaan tuo meidät nykyhetkeen. Olemisessa huomioi ei kiinnity epäkohtiin ja puutteisiin, vaan ihminen lepää nykyhetkessä aistihavaintojensa varassa. Tunteiden kanssa ei ole ongelmaa, ne syntyvät tässä ja nyt. Huomioitavaa on kuitenkin, että tunteet voivat seurata menneen murehtimisesta. Olemisen tilassa voimme paitsi huomioida tunteitamme, myös ottaa aikalisän kaikesta suunnittelusta, menneisyyden ongelmien muistelusta ja nykyelämän pulmien arvioinnista eli vapautua suuresta osasta älyllistä toimintaa johon tarvitsemme sanoja ja käsitteitä.

On syytä kuitenkin huomata, että myös olemisesta voi tulla tekemistä, jos asetamme luovuuden, rentouden pakoksi tai elämän hyvyyden mittareiksi. Tarvitaan irti päästämistä. Olemisen harjoittelu täytyy tehdä rauhallisissa oloissa, pysähtymään ei voi oppia kaaoksen keskellä tai kokiessaan vaikeita tunteita.

Läsnäolo auttaa ohjaamaan toimintaa, koska se pitää tavoitteemme koko ajan mielessä. Vasen käsi ei aina tiedä mitä oikea tekee, koska emme ole läsnä hyvän päätöksen ja toiminnan välisissä hetkissä. Vain tietoinen pysähtyminen arjessa ennen toimintaa mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen (esimerkkinä makeanhimon huomaaminen ennen mässytystä, jos on siis päättänyt laihtua). Läsnäolo on perimmiltään yllykkeiden hallintaa ja tietoisten päätösten tekemistä niistä välittämättä.

Katso sarjan muut osat:

Mielen taito, osa 1. Esittely
Mielen taito, osa 2. Tietoisuustaitojen teho
Mielen taito, osa 3. Tietoisesti hyvää elämää

Oppia istuminen kaikki

Muodollinen harjoitus istuen opettaa, jos opettaa:

þ  palaamista yhä uudelleen ja uudelleen tähän hetkeen

þ  suhtautumista ajatuksiin, tunteisiin ja kehon tuntemuksiin

þ  siihen, että yllämainitut tulevat ja menevät

þ  näkemään ajatukset ajatuksina, tapana nähdä, mutta ei totuutena

þ  ”olemaan mukana” ja suojelemaan kivuliaita tunteita ja kehon tuntemuksia – sen sijaan että yrittäisimme hankkiutua niistä eroon

þ  näkemään ajatukset ja tunteet jotka ovat yhteydessä kivuliaisiin tuntemuksiin, kuten lihasjännityksiin, kipuun ja särkyyn

þ  näkemään tietoisesti, valitsematta, toistuvat mallit mielessämme

þ  kohtaamaan todellisuuden sellaisena kuin se on



Marine parachuting at Parris Island, S.C. (LOC)
by The Library of Congress, on Flickr



Muista, että tätä ei voi, eikä pidä tavoitella.

Lähde: Mindfulness i vardagen : vägar till medveten närvaro

* * *

PS. Mitä pidät blogin uudesta ulkoasusta?

Tiskaa vaan.

Tiskaamisen ilo on vaikea ilo säilyttää. Nyt Hanna huuteli apua inspiraation löytämiseen. Tiskaamisessa se on varmaan jokaiselta hukassa aika ajoin. Mielestäni muiden kun omien tiskien eli taloudessa, jossa asuu muitakin, tiskaaminen täyttää melkein perheväkivallan tunnusmerkit. Miten siihen löytäisi ilon? Tai hyödyn? Tai jotain?  Täältä pesee.

Tiskaaminen on yhtä hyvä käytännön harjoitus, kuin mikä hyvänsä muukin arjen askare tietoisen läsnäolon tiellä. Astioiden tiskaaminen on sangen perinteinen mindfulness harjoitus, ja Thay kuvaa sitä seuraavasti kirjassa Peace is Every Step.

Käsitys siitä, että astioiden tiskaaminen on epämiellyttävää, voi ilmetä mielelle ainoastaan silloin kun astioita ei tiskaa. Totta, koska usein monet askareet tuntuvat vaikeilta ennen kuin ne aloittaa. Kun pääsee vauhtiin, se ei tunnu niin kurjalta. Thayn mielestä on itse asiassa oikein miellyttävää seistä altaan äärellä hihat käärittyinä ylös ja kädet lämpimässä vedessä. Ohjeeksi hän antaa:

Ñ  varaa aikaa jokaiselle astialle

Ñ  ole täysin tietoinen astioista ja vedestä

Ñ  ole täysin tietoinen jokaisesta käsien liikkeestä

Color Boxes by ToniVC, on Flickr

Jos kiirehtii seuraaviin puuhiin, vaikka päästäkseen syömään jälkiruokaa, astioiden tiskauksen aika on epämiellyttävää eikä elämisen arvoista. Se olisi vahinko, sillä se hetki elämää menee silloin hukkaan. Jos haluaa vain selvitä tiskeistä nopeasti, niin että voin mennä nauttimaan jälkiruuan ja kupillisen teetä, on samalla tavoin kyvytön tekemään niitäkään asioita nauttien. Ajatukset ovat silloinkin jo helposti seuraavassa puuhassa. Mielihyvä hukkuu jonnekin. Sitä on aina vedettynä tulevaisuuteen, eikä koskaan kykenevä elämään tässä hetkessä.

Thay kirjoittaa, että tietoisuuden auringonvalossa jokaisesta ajatuksesta, jokaisesta toimesta tulee pyhä. Tässä valossa mitään rajaa ei ole olemassa pyhän ja arkipäiväisen välillä. Astioiden tiskaamiseen saattaa mennä vähän enemmän aikaa, mutta sen hetken voi elää täydesti.

Nyt seuraa koko jutun ydin: ”Astioiden tiskaaminen on samaan aikaan sekä keino että päämäärä - tämä tarkoittaa sitä, ettemme tiskaa astioita ainoastaan saadaksemme puhtaita astioita, vaan tiskaamme astioita myös vain tiskataksemme astioita ja elääksemme täydesti joka hetken tiskatessamme niitä.”

Astioiden tiskauksen aika on yhtä tärkeää kuin harjoittamisen aika. Siksi jokapäiväistä mieltä kutsutaan Buddhan mieleksi.

Loppuun hauska runo kirjasta:

Astioiden tiskaaminen

on kuin Buddha-vauvan kylvetystä.

Arkipäiväinen on pyhää.

Jokapäiväinen mieli on Buddhan mieli.

Mielen taito, osa 3. Tietoisesti hyvää elämää

Kirjan Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita ajatusten esittely jatkuu tällä kirjoituksella, siitä millaista on tietoisesti hyvä elämä.

Tietoisesti hyvässä elämässä ovat tunnusomaisia ainakin seuraavat piirteet:

1. Jokainen on oman elämänsä herra. Siitä ei usein kovin hyvää oloa seuraa jos lakkaa toimimasta omassa elämässään. Gandhi on sanonut: Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan. Jos viljelee uhrikertomuksia, ne alkavat kehittämään negatiivisia tunteita, katkeruutta, vihaa, kateutta ja masennusta, jotka taas myrkyttävät mieltä ja rikkovat välejä. Meillä ei ole vastuuta vain ympäristön suojelemisesta vaan myös oman mielemme suojelemisesta. Se tapahtuu ottamalla vastuu oman mielen kehittämisestä. Jokainen voi päättää itse mitä mielen sisältöjä viljelee, millaisia tunnemyrskyjä kehittelee ja miten näillä omaa elimistöään eli immuunijärjestelmää, hormonitasapainoa ja hermoverkkojen tilaa kuormittaa.

Kirjailija pohtii lisäksi samaa, mitä usein itsekin; miksi keskitytään parantamaan sairauksia ja vikoja, sen sijaan, että keskityttäisiin ennalta ehkäisemään? On tärkeää ymmärtää miten terveys ja hyvinvointi syntyvät ja miten niitä voidaan edistää. Ihmisten tulisi kehittää ihmisenä olemisen parhaita puolia, kuten vahvuuksia, hyveitä ja kestävää onnellisuutta. Mieli ei vaikuta vain psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, vaan myös siihen miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Vaikka oma elämä ja kapasiteetti asettavat meille rajoja, meillä on runsaasti vapaata tahtoa ohjata itse elämän kulkua aina parempaan suuntaan.

Orange Wings ...in My Dreams by Luna Flamenca *, on Flickr

2. Tehdään jatkuvaa tutkimusmatkaa omaan sisimpään. Mielen tutkiminen muuttaa elämää. Ensinnäkin se auttaa vapautumaan rajoituksista, jotka estävät toimimasta parhaalla tavalla. Toisekseen tutkimusmatkat omaan sisimpään auttavat huomaamaan hyvinvoinnin alkulähteitä, ajatusten ja tunteiden verkostoa, johon itse voi vaikuttaa paljonkin. Sisäiset tapahtumat ovat aina läsnä ja tavoitettavissa, tarvitsee vain istua alas, olla hetki hiljaa ja kuunnella. Tarvitaan mielen taitoja, joita jokainen voi kehittää rakentaakseen omasta elämästään omia perimmäisiä arvoja ja ihanteitaan vastaavan.

3. Pystytään luottamaan harjoituksen voimaan ja omaan itseen opettajanaan. Onko huono itsetunto vain arvojen ja suunnan puuttumista? Olemmeko vieraantuneita autopilotilla eläjiä, jotka ovat kadottaneet yhteyden omaan hiljaiseen tietoon tai intuitiiviseen näkemykseen? Omaan itseen, niin sanottuun minäpystyyvyyteen tulee luottaa. Hyvän minäpystyvyyden omaavat selviytyvät paremmin hankkeissaan ja elämässään. He toimivat sinnikkäästi myös vastoinkäymisten hetkellä. He tietävät, että omat onnistumiset ja tietämisen lähteet löytyvät jokaisesta sisältä.

4. Ymmärretään, että minä on muuttuva. Minuus on tarina minästä, se mitä kerron itsestäni muille. Näihin tarinoihin kiinnittyessään uskoo, että on olemassa jokin minä joka on erillinen ja pysyvä. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin totuuden ja vapauttaa. Itsellemme antamat nimilaput toteuttavat itseään. Käsitys pysyvästä minästä on haitallinen koska silloin ei pysty ottamaan vastaan uutta tietoa ja uusiutumaan. Tulen käsittelemään tätä ”minä tarinaa” enemmän myöhemmin blogissa kirjan Ihtohimoinen läsnäolo yhteydessä.

Kehon kuuntelusta

Joskus sitä vaan herää kysymys, että miten niin keho kertoo? Ja mistä? Lisäksi keho auttaa varsin fantastisesti olemaan läsnä. Tässä taas vähän sisäistä dialogiani.

Miten kuuntelen kehoani?

Kuuntelen kaikki tuntemuksia kehon sisällä ja aistien tuomana. Tuulenvirettä, auringon lämpöä iholla ja sitä mitä makuaisti kertoo keholle. Tietoisuuden tuomia, ei ajattelun tuottamia viestejä.

Mitä tuntemuksia?

Tuntuuko joku kehon osa raskaalta, lyökö sydän tavallisesti vai kiihkeästi, onko nälkä tai olenko kylläinen. Kaikkein helpointa on havainnoida kipua, sattuuko mihinkään. Usein myös kiinnitän huomiota, että johonkin ei enää satukaan. On päiviä jolloin yleensä vaivaavat kivut ovat poissa.

Milloin kuuntelet näitä tuntemuksia?

Koko ajan. Helpointa havainnointi on istuessa muodollisessa harjoituksessa jos niin haluaa. Silloin hengitys kertoo jo paljon kehon tilasta.

Entä muulloin?

Myös fyysisessä rasituksessa on etenkin äärirajoille siirryttäessä kuunneltava, oltava läsnä kehon tuntemuksille: Onko vielä varaa kiristää? Onko asento oikea, jotta siinä jaksaa? Tarvitseeko jokin jännitys poistaa? Tukevatko kaikki lihakset liikettä?

Eikö liikkeessä ole vaikea havainnoida?

On ja ei. Ei ole, koska jo tasapainoaisti vaatii koko ajan ärsykettä siitä miten kehon paino jakautuu. On, koska silloin myös suoritukseen täytyy keskittyä.

Camp Taji obstacle course  by The U.S. Army, on Flickr

Mikä auttaa?

Liikkeen hidastaminen, jos mahdollista, tai joskus sellaisten harjoitteiden tekeminen on hyväksi, joissa liikettä toistetaan hitaasti. Esimerkiksi ratsastaessa voi nostaa molempia jalkoja hitaasti tunteakseen molemmat istuinluunsa.

Mitä hyötyä kehon kuuntelemisesta on?

Keho on yksi ”minä”, egon ja havainnoivan itsen lisäksi. Se opettaa tietoisesta läsnäolosta ihan yhtä paljon, minun tapauksessani jopa enemmän kuin nämä muut. Kehon kuunteleminen, siitä tietoisena oleminen parantaa usein fyysistä suoritusta ja auttaa jaksamaan, puhumattakaan sen vammoja ehkäisevästä vaikutuksesta. Keho tietää koska se väsyy. Yksinkertainen harjoitus, jota olen joskus lyhyesti kokeillut on seisominen Yiquanin eräässä asennossa. Kun käsiä pitää ”pallon” ympärillä ja seisoo riittävän pitkään, keho kertoo mikä pettää ensin: kädet, olat vai selkä, ehkä jopa polvet. Keho se kertoo jos kuuntelee.

Miten niin keho on yksi minä?

Kehollakin on aistit ja kehokin kokee. Kehollisiin tuntemuksiin keskittyminen palauttaa tukevasti läsnä olevaksi tähän hetkeen. Oma kapasiteettini ei usein enää riitä egon eli ajatusten villiin vilistämiseen, kun suuntaan huomioni liikkeeseen ja hengitykseen. Sillä tavalla keho auttaa olemaan läsnä.

Mitä haluaisit oppia kehon kuuntelusta?

Uskomatonta kyllä, olen muokannut kasvisruokavalioni vuosien varrella kehoani kuunnellen sellaiseksi josta kehoni pitää, joka lisää terveyttä ja energiaa. Silti haluaisin oppia lisää erilaisista ruoka-aineista ja niiden vaikutuksista kehooni. Joistain ruuista tulee hyvä olo, toisista ihan liian raskas. Joskus taas vatsa kuplii ja möyryää saadessaan jotain epäsopivaa. Ns. Superfoodeja testaillessani olen huomannut piristäviä, rauhoittavia, iloiseksi tekeviä, ruokahalua lisääviä, vastustuskykyä parantavia ja levottomaksi tekeviä vaikutuksia. Ruokien ja ruoka-aineiden lisäksi haluaisin kokeilla lisää erilaisia urheilulajeja, joissa kehon hallintaa vaaditaan eri tavoin.

Mitä jokainen voisi kuunnella joka päivä?

Jos ei muuta niin omaa asentoa, keskilinjaa. Olenko suorassa? Onko paino jakautunut tasan? Nostanko hartioita turhaan? Jännittyykö niskani?

Aamuvarhain

Aikaisin herääminen harjoittaa tahdon voimaa.

Tässä ajatuksia aamuavaukseksi kirjasta Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito.

Jon suosittelee heräämään varhain, ei siksi että olisi tehokkaampi ja tuotteliaampi, vaan siksi, että olisi enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa***. Ajan voi käyttää tietoisuuden laajentamiseen, mietiskelyyn, olemiseen ja siihen ettei tee mitään. Rauha, hämäryys, auringonnousu ja hiljaisuus tekevät aamusta erityisen hyvän harjoittamisajan tietoiselle läsnäololle.

Sitoutuminen aikaiseen ylösnousuun ei ole riippuvainen halusta. Haluaako herätä? Ajattelevalla mielellä on aina ajatus siitä, miksi ei pitäisi nousta. Yksi päivittäisen harjoittamisen suurimmista eduista on se, että oppii näkemään ohimenevien tunnetilojen lävitse. Harjoittaminen kutsuu asettamaan riman ylemmäs, muistamaan valppauden merkityksen ja sen miten helposti lipsahdamme toistamaan vanhoja kaavoja ja unohdamme tietoisuuden ja herkkyyden.

Aamuhetki voi olla oma rutiinisi, vaikka se on kaukana rutiininomaisuudesta. Tietoinen läsnäolo on rutiininomaisuuden vastakohta. Tärkeää on millä mielellä heräät aikaisemmin. On se vain viisi minuuttia tai kokonainen tunti aikaisemmin. Herääminen pitää vain päättää ja pysyä päätöksessä, teki mieli mitä hyvänsä. Sitä on vakaa aikomus ja sisäinen kurinalaisuus.

Sunrise by StarbuckGuy, on Flickr

*** Blogin kirjoittaja herää varhain, mutta ei yksin. Ollakseen yksin heräämisen aika tulee varmasti myöhemmin elämässä.

Mielen taito, osa 2. Tietoisuustaitojen teho

Mihin tietoisuustaitojen harjoittaminen tehoaa?

Lupaamiani ajatuksia kirjasta Mielen taito : vapauta ajatuksia - kehitä tunteita. Tämä on vielä johdantoa. Varsinaisten mielen tunteiden käsittely alkaa vasta muutaman postauksen jälkeen.

Daniel Siegelin mukaan mieli on prosessi, joka säätelee tiedon ja energian virtauksia ihmisessä. Mielen kehittäminen on siksi olennaista. Oman mielen asiantuntijana voimme ymmärtää ajatusten ja tunteiden elämää, kehon ja mielen yhteistoimintaa ja oman toiminnan vaikuttimia. Tarvitsemme vain pysähtymistä, päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä, muu tapahtuu itsestään.

Kykyämme seurata mielen tapahtumia erityisellä tavalla kutsutaan tietoisuustaidoiksi. Niiden avulla voimme säädellä sitä, miten mieleen pyrkivään aineistoon suhtaudumme ja miten sitä mielessä kuljetamme. Voimme kehittyä oman mielemme mestareiksi. Mieli ja sen vaihtelut eivät kuljeta meitä, vaan meillä on valta päättää miten mieltämme käytämme. Voimme tällöin tehdä joka hetki niin halutessamme itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, pyrkiipä mieli antamaan mitä tahansa yllykkeitä.

Anyone want to join me at the beach for a good conversation? by Stuck in Customs, on Flickr

Tietoisuustaitojen teho perustuu siihen, että ne kehittävät ihmisen kykyä kuljettaa (häiriöllistäkin) tietoa tietoisuutensa pinnan ylitse. Tiedon kuljettamisessa on kaksi olennaista vaihetta: tiedon vastaanottaminen ja irti päästäminen. Harjoittamisen avulla voi kehittää psyykkistä joustavuutta avautua uudelle tiedolle torjumatta sitä tai takertumatta haitalliseen vatvomiseen. Näin voi oppia elämään levollisemmin jatkuvassa tiedon virtauksessa lähtemättä itse mukaan. Ikään kuin katselisi vain pilviä taivaalla. Mielen kohinasta on mahdollista sanoutua irti, mikä jo yksinään saattaa parantaa elämänlaatua.

Telkkari paasto

Paljonko katsot TV:tä päivässä? Olen kerran aiemmin jo kirjoittanut Thayn ajatuksia TV:n vaikutuksista. Jos pystyy vähentämään TV:n katselua, voi antaa tilaa jollekin muulle, kuin sille mitä mielesi ottaa vastaan TV:n kautta päivittäin. TV:n eteen lösähtäminen ei ole kovin tietoista. Toisekseen se usein vie aikaa siltä mitä pidämme arvokkaana, mutta mitä emme ”ehdi” koskaan tehdä. Viekö TV sen ajan?

Ehdotus tavoitteeksi: Aikomukseni on antaa mielelleni rauhaa ja lepoa, sekä antaa tilaa pohdinnalle ja mahdollisille uusille löydöille.

1.   Kokeile olla katsomatta TV:tä kokonaiseen viikkoon, aloita muutamalla päivällä jos se tuntuu vaikealta.

2.   Huomioi halusi laittaa TV päälle.

3.   Käytä mielikuvitustasi, mitä muuta voit tehdä TV:n katselun sijaan. Tai ole tekemättä mitään, annan vain ajatusten tulla ja mennä.

4.   Katso mitä huomaat viikon kuluessa.

5.   Pidä päiväkirjaa siitä mitä koet.

Harjoitus on kirjasta Mindfulness i vardagen : vägar till medveten närvaro.



White Red Entertainment by libraryman, on Flickr



Millaisen kotialttarin olet rakentanut TV:llesi? Onnistuuko sinulta olo ilman tätä kotijumalaa? 

*** Voisin itsekin kokeilla jättää sen päivittäisen tunnin pois kunhan saan katsottua kaikki kuninkaalliset häänauhoitukset...