Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 10. Retriitti

Jokapäiväiset ilonaiheet : vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo kirjassa Kabat-Zinnit avaavat ideaa vanhemmuudesta retriittinä. Blogissa on monesti todettu minkä tahansa toiminnan toimivan tietoisen läsnäolon harjoittamisena, miksei siis myös vanhemmuus voisi toimia retriittinä?

Tietenkin vanhemmuuden jokapäiväiset vaatimukset poikkeavat hyvin paljon eristetyn ja intensiivisen meditaatioretriitin vastaavista olosuhteista. Niiden ymmärtäminen samantapaisen pysyvän sisäisen työn tekemiseksi on usein antanut kirjoittajille energiaa ja tukenut häntä luomalla kokonaisvaltaista näkemystä vanhemmuuden sisäiseen kutsumukseen ja vuosikausien jatkuvaan ja epäitsekkääseen tarkkaavaisuuteen, huolenpitoon ja välittämiseen, joita se meiltä vaatii.

Lincoln Park at Dawn by Ezra.Wolfe, on Flickr

.:Huomio lapsessa:.

Vanhemmuuden tehtävän luonne ei ole tärkeä. Mieli, jolla se tehdään, on sitäkin tärkeämpi. Useasti tehtävät ovat työläitä ja haastavia – ja syvästi parantavia. Vanhemman on oltava keskittynyt ja yksisuuntainen ts. huomion on oltava lapsessa, mutta silti hänen on pysyttävä tasapainoisena pitkiä aikoja. Kurinalainen tarkkaavuuden kehittäminen yhdistyneenä havaitun hyväksymiseen ja tunnistamiseen voi johtaa mullistavaan tietoisuuteen oman mielen ja sydämen maisemasta.

Voimme oppia laajemman ja tarkemman tavan nähdä, mikä voi saada meidät tuntemaan itsemme syvällisesti, ja se taas voi johtaa yhtä syvälliseen irti päästämiseen – ennen kaikkea siitä irti päästämiseen, johon huomaamme samastuvamme ehdottomin jäykin tavoin. Tai se voi auttaa irti päästämisessä takertumisestamme mihin tahansa asioihin, näkemyksiin ja ideoihin.

Kiinnittämällä jatkuvaa huomiota omaan mieleesi voit huomata, että mieli toimii hyvin järjestelmällisesti, tunnistettavin, vaikkakin joskus sietämättömän toistuvin ja itsepintaisin mallein. Saatat huomata, kuinka reaktiivinen mieli on ja kuinka voimakkaita sen tunnemyrskyt ovat.

.:Mielen ominaislaatu:.

Ja jos koko ajan pysyt armottomasti ja äärimmäisen lempeästi ja ystävällisesti ilman odotuksia yksinkertaisesti tarkkailemassa, mitä tietoisuutesi kentiltä paljastuu hetki hetkeltä, saat harjoitusta. Pysymällä harjoittamisessa saatamme huomata tällaisilla retriiteillä, että mielemme on hyvin samanlainen – että tyyneys ja syvä hiljaisuus ovat sille luonteenomaisia, että ne ovat aina läsnä ja että vaikka olisimme jostain syystä jääneet loukkoon suurten myrskyjen tai tunnemyllerrysten keskelle, tyyneys, hiljaisuus ja tietoisena olemisen kyky ovat silti läsnä pinnan alla, uponneina syvälle olemukseemme, kiinteänä osana sitä.

Lue edelliset osat:

Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 1. Esittely
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 2. Äidin vuoro
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 3. Lapsen ja vanhemmat yhteiset tarpeet
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 4. Huomion ja läsnäolon laatu ratkaisee
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 5. Miten voin onnistua?
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 6. Tietoisen vanhemmuuden perusta: Itsenäisyys
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 7. Tietoisen vanhemmuuden perusta: Empatia Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 8. Tietoisen vanhemmuuden perusta: Hyväksyntä
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 9. Vanhemmuus on täysi katastrofi