Vuonna 2011, alkuvuosi

Vuorossa on blogin historian ensimmäinen vuosikatsaus menneeseen vuoteen 2011. Paljon ei ole tapahtunut, suurempia ei ole tehty, keskittyminen on ollut olemisessa. Blogin päivittymistahti on ylittänyt suunnitelmani ja kuvitelmani. Olen siitä kiitollinen, olen koko vuodesta kiitollinen. Tässä katsauksessa on yleisen höpinän ja valokuvien lisäksi myös linkkejä joihinkin kuukauden kirjoituksiin.

Tammikuussa pyörähti käyntiin jo toinen vuoteni kotiäitinä. Nautittiin toisten kotiäitien ja – lasten seurasta, ulkoilusta ja takkatulesta harva se päivä. Meillä oli lunta, voi taivas, että sitä riitti ja riitti. Usein ei ollut kerta, eikä kaksi kun koko pihan sai kolata puhtaaksi. Pieni käveli jo täyttä päätä täyttäessään vuoden. Blogi sai epätavallista sisältöä Luovan kirjoittamisen kurssilta.

Miten oma puutarha voi jäädä huomaamatta? Ja vähän vielä onnesta.
Miedosti maustettu elämä
Kaikkea sitä, mitä koskaan tulet olemaan, olet jo nyt.  

Helmikuussa oli edelleen lunta ja saunasta pääsi lumihankeen. Vierailimme kertaalleen jopa Kehä I ulkopuolella. Ikävämpää oli jopa norovirus, joka iski meihin kaikkiin ja vei pienen sairaalaan. Yritimme jopa tuttipulloruokintaa, pyykkiähän sitten hieman riitti… ja pukemista. Aurinko paistoi ja loi hauskoja varjoja. Tunsin olevani vapaa.

Toivo on este
Pukemista

Vapauden kihinää

Maaliskuussa lähimetsän polut alkoivat jo olla melko syviä ja teimme osamme reppuretkillä sinne harva se päivä. Tuntui, että aina vain istuin päättelemässä niitä mattoja. Pieni harjoitteli rappujen kapuamista ja portit tulivat tarpeeseen. Legoduplojen rakentamisinnostus valtasi koko perheen. Lumitöiden tekeminen alkoi riittää, vaikka joinain päivinä oli jo hieman lumen sulamista havaittavissa. Kävimme vanhempieni mökillä.

Siemeniä lapsen elämään
Kodin hengityspaikka
Harjoittaminen = Ei-tekemistä

Huhtikuussa elo jatkui samanmoisena, nautimme pitenevistä päivistä sisällä ja ulkona toisten kotona olijoiden kanssa. Lasten vaatteiden vaihdosta ja saamisesta olemme kiitollisia kaikille osallistuneille! Pieni oppi kapuamaan Kirjoituspöydän alalaatikkoon, kun äiti keskittyi liikaa bloggaamiseen. Lumi suli sen verran, että isin kanssa pääsi ekoja kertoja leikkipuistoon keinumaan ja laskemaan liukumäkeä. Pääsiäismunien koristelu lähti ihan lapasesta. Osallistuin ensimmäiseen koko päivän retriittiin. Kevät tuli!

Jäähyväiset talvelle
Elämästä myöhästyy eniten se, jolla on aina kiire
1. Retriitti – Löylynheiton MM?

Jokapäiväistä läsnäoloa

 

 

Toukokuussa vasta taisimme päästä ensimmäistä kertaa kuitenkin geokätköille. Lumi paljasti myös äkkitalven jälkeen herkullisia maa-artisokkia. Paljain jaloin kävelyä pääsi aloittelemaan ilman paleltumia. Maalasimme taloa ja olin pohtinut vastuuta omasta todellisuudesta ja elämästä.

Todellisuuden opissa
Oman itsen hyvyys ja vastuu omasta elämästä

Aina sä valitat.

 

Kesäkuun ensimmäiseltä päivältä on vuoden 2011 ensimmäiset uimakuvat, eli kesä tuli yhtä äkkiä kun talvikin oli tullut. Juhannusviikon olimme jo valohoidossa mökillä, siellä kirjoittaminen sai uutta vauhtia. Säilöntä- ja kuivauskausi käynnistyi oreganolla. Kuvat alkavat näyttää jo helteisiltä! Pienellä on viimeisiä aikoja vaipat.
Tyytyväisyys on vaikea laji
Tyhjyyden pako
Ensimmäinen kerta

Jatkuu...