Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 3. Lapsen ja vanhemmat yhteiset tarpeet

2.1.2012

Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 3. Lapsen ja vanhemmat yhteiset tarpeet


 


Jokapäiväiset ilonaiheet : vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo kirjasta poimitaan tänään ajatuksia vanhemmuuden haasteellisuudesta ja aloitetaan pohdinta siitä mitä tietoinen vanhemmuus on. Tietoinen läsnäolo voi antaa meille viitekehyksen, josta käsin tulkita maailmaa ja tehdä tietoisia päätöksiä. Hienoa on, että voimme läsnäolon todeta tuovan lapsen ja vanhemman tarpeet yhteen.



Lapsiin ei päde mikään kasvatusopas täysin, eikä vähiten siksi, että lapsi muuttuu ja kasvaa koko ajan. Meidän on vanhempina luotettava sydämeemme, syvimpiin inhimillisiin vaistoihimme ja asioihin, joita muistamme omasta lapsuudestamme, hyviin ja huonoihin, kohdataksemme lasten saamisen ja kasvattamisen tuntemattoman maailman.


.:Tiedostamattomuus estää kehittymisen:.

Kirjoittajien näkemyksen mukaan, automaattinen, tutkimatta jätetty ja vähän yhteistä lapsen kanssa omaava vanhemmuus paitsi estää kehityksemme vanhempina, mahdollisesti aiheuttaa pitkäkestoista vahinkoa lapselle ja hänen kehitykselleen. Tiedostamattomuudesta kumpuaa surua, menetettyjä tilaisuuksia, kipua, inhoa, syytöksiä, rajoittuneita ja kaventuneita käsityksiä minuudesta ja maailmasta ja lopuksi jokaisen osapuolen eristymistä ja vieraantumista toisistaan.

Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa meihin, mutta meillä on yksilöinä mahdollisuus tehdä tietoisia ja tavoitteellisia valintoja siinä, miten suhtaudumme olosuhteisiin ja ympäristöömme. Voimme kartoittaa oman polkumme, joskin tarvitsemme siihen viitekehyksen, jonka sisällä tutkia ja ymmärtää mitä olemme tekemässä ja mitä on tarpeen tehdä. Tietoisen läsnäolon viitekehys voi pitää meidät kaikesta huolimatta kurssissa, vaikka asiat muuttuisivatkin.



Sunset Zandvoort Beach by Hindrik S, on Flickr

.:Mitä tietoinen vanhemmuus on?:.

Se kutsuu meitä heräämään vanhemmuuden mahdollisuuksiin, hyötyihin ja haasteisiin uudella itsetuntemuksella ja tavoitteellisuudella. Tietoinen läsnäolo voi auttaa tunkeutumaan pinnallisten ilmiasujen ja käyttäytymismallien läpi. Se antaa meille mahdollisuuden nähdä lapset sellaisina kuin he oikeasti ovat, katsoa sisäisesti ja ulkoisesti ja toimia viisaammin sen perusteella mitä näemme.

Jos meillä on halua tarkkailla huolellisesti kokemuksemme kirjoa, lapset muistuttavat meitä kerta toisensa jälkeen siitä, mikä on elämässä tärkeintä, sen mysteeri mukaan lukien. Meidän tulee pysyä jokaisessa hetkessä, arvostelematta – ja pitää tämä tarkkaavuus yllä mahdollisimman hyvin.

Tietoinen vanhemmuus on sen muistamista, mikä on todella tärkeää päivittäisessä elämässä lastemme kanssa. Tarvitsemme usein muistutusta siitä, mikä on tärkeää tai edes sen myöntämistä, ettemme tiedä elämän suuntaa ja merkitystä. Siten tietoinen vanhemmuus on sen muistamista, että tuomme tämänkaltaista huomiota, avoimuutta ja viisautta kaikkiin hetkiin lastemme kanssa. Se on todellista harjoitusta sen omaa sisäistä itsekuria ja meditaation muotoa.

Kyseessä ei ole vanhemman ja lapsen tarpeiden vastakkainasettelu, vaan tietoisuuden kehittämisestä huomaamaan kuinka tarpeemme ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Lapsemme hyvinvointi vaikuttaa meihin, meidän hyvinvointimme vaikuttaa lapsiimme. Elleivät he voi hyvin, me kärsimme, ellemme me voi hyvin, he kärsivät.




Lue myös edelliset osat:

Ei kommentteja: